Jaggen blogi on sulkeutunut
8.6.2020 Rakas Jaggeni <3 Nyt en ymmärrä ollenkaan, miksi sinäkin rakas sinihopea jaguaarini lähdit Romeon mukaan. Vasta viikko sitten tajusin, että sinulla on todellakin jotain pahasti vialla ja koitin saada sinut lääkäriin. Sain lopulta tungettua sinut samalle ajalle Romeon kanssa. Oliko hyvä idea? Siinä hetkessä, kun eläinlääkäri totesi sinulla olevan munuaisten vajaatoiminnan ja munuaistesi olevan...ei hän sanonut sitä heti suoraan, koska hänestäkin oli täysin kohtuutonta, että joutuisin luopumaan kahdesta. Hän kierteli ja kaarteli ja sai lopulta kakaistua, että ne munuaiset ovat kyllä ihan lopussa, mutta voitaisiin sinua tehohoitaa ja saada hiukan lisäaikaa, ettei molempia teitä tarvitsisi lähettää samalla kertaa sateenkaarisillalle. Lisäaikaa hän ei kuitenkaan ollut luvassa juuri mitään, koska ennusteesi oli huono. En myöskään voinut kuvitella, että makaisit viimeiset päiväsi tehohoidossa. Lopulta eläinlääkäri sanoi, että kyllä eutanasia olisi vaihtoehto, jota hän suosittelisi, jos ei olisi kahta samassa tilanteessa. Todellisuus iski tajuntaani veitsen lailla. Tätä en todellakaan ollut odottanut. Olimme painajaismaisessa tilanteessa, jossa te Romeo ja Jagge, komeat Winnercoonsin pojat olitte lähdössä tassutassussa, yhdessä matkalle, jonne minun vain oli-pakko- teidät päästää. Ei voinut olla totta, mutta oli. Se oli jotain niin musertavaa. Sinä upea hopeinen jaguaarini tulit meille aikoinaan hiukan yllättäen. Näyttelit tyttöä ensimmäiset elinviikkosi, mutta sitten IsoÄiti tajusi sinun olevan miäs. Eihän siinä mikään auttanut, kun Rasmuksen oma kaunis hopeinen poika halusi tulla vantteroiden painiseuraan ja isin huollettavaksi. Sinun kanssasi saimme ihania muistoja näyttelyistä, kun yhdessä Romoen ja Tompan siellä kuljimme. Sinusta tuli myös isi, kun Della-neito hurmasi sinut tanssin pyörteissä. Et meinannut millään Dellan mielestä tajuta homman jujua, joten Della näytti. Hän hyppäsi selkääsi ja sanoi, että näin jaguaari. Oli siinä naurussa pitelemistä. Sinusta tuli myöhemmin myös vaari, kun Pietu-poikasi on saanut sinulle lapsenlapsia. Sinäkin sait viettää jo vuosia eläkepäiviä, mutta olit kuitenkin vasta kolmanneksi vanhin vantteralaumassa, joten en sinun lähtöaikeitasi edes tajunnut epäillä. Olisit täyttänyt vasta 11 vuotta lokakuussa. Olit luonteeltasi itsenäinen ja lempeä. Iltaisin kömmit muiden vantteroiden kera sänkyyn nukkumaan ja tulit töppäämään minulle hyvät yöt. Olit perheemme puhekone ja laulaja, siksikään minulla ei kellot soittaneet yhtään aiemmin, vaikka laulelusi oli lisääntynyt. Vastailin vain sinulle, että mitä se Jagge laulaa. Olit mukana arjessa loppuun asti, mutta viimeisinä viikkoina muutuit vielä huomattavasti aiempaa sosiaalisemmaksi. Olit jopa tervehtimässä vieraita. Kun lopulta kaikki asiat ynnäsin yhteen tajusin, että olet vakavasti sairas, mutta sitten oli jo myöhäistä. Eipä tilannettasi olisi tainnut voida pelastaa, vaikka sairautesi oltaisiin huomattu aiemminkin. Sinun aikasi oli tullut täyteen ja sait lähteä yhdessä sinulle läheisimmän, Romeon kanssa jättäen sydämeeni ja vähiin käyvään vantteralaumaan valtavan aukon. Kiitos kaunis Jagge, minun on sinua valtava ikävä. Äippäsi Liisa 3.6.2020 Moikka, enpä ole ollut kirjoitustuulella pitkiin aikoihin sitten Moccan lähdön. No en ole viitsinyt kun Romeo on kuitenkin raportoinut kaikki tärkeimmät. Olimme viime viikonloppuna kaikki kuusi yhdessä tarhassa, mutta silloin äippä sanoi minulle, että olet tainnut laihtua. Äippä punnasi mut ja totesi, että olen laihtunut. Kun samaan aikaan lopetin coocies choicen ja muiden minulle hyvin maistuneiden ruokien syömisen, pelästyi äippä: "Ei kai sinullakin ole nyt jotain pahasti vialla????". Suostuin syömään sitten jauhelihaa. Äippä kuitenkin vahtii mua ja sanoo, että juot koko ajan. Niin juonkin, kun on kova jano. Ja laulan, koska laulan aina juomakipolla. Niin, nyt äippä tajuaa, että olen laulanutkin tänä keväänä tavallista enemmän. Olen myös viime päivät hakeutunut äipän lähelle ja äippä sanoikin, että hän kyllä näkee, että minulla on nyt jokin vialla ja hän vie minut lääkäriin. Tiedän, että oloni ei ole sellainen kuin pitäisi ja äippä epäilee, että minulla on munuaisten vajaatoiminta. Menen Romeon kanssa yhdessä lääkäriin, sillä ei Romeollakaan ole kaikki kunnossa, kyllähän me se kaikki tiedetään. Katsotaan sitten saisinko jonkun ruokavalion ja lääkkeitä. 8.5.2020 Voi, voi... ikää kun tulee, suru-uutiset sen kun lisääntyvät. Sain kuulla, että olen menettänyt viimeisen vuoden aikana tärkeitä cooninaisia elämäni varrelta. Laskin, että ainakin neljä kaunotarta, äitini, vaimoni, tyttäreni ja rakkaan ystäväni Moccan. Heille kaikille hijainen hetki. Se muuten onnistuu minultakin, vaikka olenkin kova puhumaan. Muuten meille kuuluu hyvää. En olekaan Moccan lähdön jälkeen kirjoittanut tänne. Mocca oli minun kaverini. Tässä allaolevassa kuvassa me vielä yhdessä joulunaikaan köllöttelimme pöydällä. Emme osanneet aavistaa, että Mocca lähtisi vain 5-vuotiaana. Mocca oli minun tyttö muutenkin, sillä hän ei koskaan hyväksynyt muita uroksia ;) kröhöm..perheenhankkimisajatuksia hänellä ei ollut, mutta hauskaa meillä oli monet kerrat. Näin jälkeenpäin ajatellen - onneksi. Asiat menevät niinkuin niiden on tarkoitettu menevän, eivät niin kuin ihmiset sortuvat suunnittelemaan. Mocca pääsi vasta nyt toukokuussa lämpimämpään aikaan haudan lepoon tuonne meidän Vantteroiden hautalehtoon. Siellä nukkuu nyt Roope, Toffo ja Tomppa ja Mocca.
11.1.2020 Onneksi ne pompot lähti tuolta äipän työhuoneesta. Mä voin hyvin ja mulla menee aika tasaiseen. Sen verta on ikävä Tomppaa, että väliin nojailen Romeoon ja Moccaan. Äipältäkin pyydän huomiota enemmän. Äippä sanoo mulle aina, että rakas Jagge ja ottaa mun posket käsiensä väliin ja antaa mun nenulle pusun. Ihan ookoo... ans kattoo mitä tää vuosi tuo tullessaan!! Viime vuonna musta tuli isovaari. Mun veikat <3 --3--=""> 24.11.2019 Rakas Tomppa, minun on sinua niin ikävä. Hyvää matkaa sateenkaarisillalle. 20.10.2018 Pieni punainen on tietenkin poikani Pietun tytär Mango ja ilo silmälle katsella, kun hän liikkuu!! Hitsipilli vaan, kun aika kuluu, Mangokin on jo iso tyttö ja täyttää ensi viikolla 9 kuukautta. Vauvahan se vielä kyllä on! Tässä kuva kesältä.
11.5.2018 Aaettä on se vaan ihanaa olla vaari ja konsulttihommat sopii äipän mielestä mulle tosi hyvin. Turkkini olen tässä taas kasvatellut kesän kunniaksi ja minusta on kuulemma tullut kiltti ukki. Romeolle laitoin postia, että Vantteroiden hallitus saisi kokoontua piakkoin, sillä asioita on todella paljon. Niin muuten tiettekö, mikä on pieni ja punainen ja liikkuu ees taas ? 10.5.2018 Nonnih. Kiitos ja kumarrus! 3.3.2018 Mä olin kyllä ihan varma, että olen kirjoittanut tänne lokakuun jälkeen, mutta en tiedä, onko se mun teksti hävinnyt jonnekin. Tiedoksi vain kaikille, että munavaras iski ja joudun konsultin hommiin! Vanhemmat vantterat sanoivat minulle, että se on väistämätöntä ja kuuluu coonimiehen elämään. Plääh. Mitens mä nyt naisia sitten hurmaan? Moccakaan ei ole halunnut treffeille sitten joulukuun ja peuhaa tuolla kuin pikkutyttö. Me ei sitten jälkikasvua koskaan saada. Äippä sanoi, ettei mun tarvi murehtia, että sillä on aina uusia suunnitelmia. Ne kun näkis! Juontaakohan tämä siitä, että Johtajan poismenon jälkeen huomasin Hilun ja Romeon suunnittelevan vallankaappausta ja päätin näyttää niille, että minusta on uudeksi johtajaksi enkä aio heitä kumarrella. Nooh, äippä suuttui ja tilasi käynnin Ruutanaan. Luulin, että pääsen treffeille, mutta kattia kanssa. Minut vastaanottanut nainen antoi minulle jotain tyrmäystippoja ja kun heräsin, makasin asuntoautossani ja peijakas sentään, että pyrstö oli kipeä. Ruokakaan ei oikein maittanut sinä iltana. Iskä lohdutteli, että semmosta sattuu ja että, elämä alkaa siitä hymyilemään. Soitin pojalleni, että pitääkö hän nyt huolta sukumme jatkumisesta ja hän vastasi, että sielläkin on käynyt munavarkaat. Suutuin! Eikö nyt edes se Sipilä voisi tehdä tuolle asialle jotain? Poikani kuitenkin jatkoi, että elä huoli, hän ehti järjestää jättiyllätyksen. Ei vooooi olla totta, sukuni on saanut sittenkin jatkoa kaikista lanteista huolimatta ja minulla on kuin onkin taas kaksi uutta lasten lasta. Kiitos paljon rakas Pietu !! Olet kunnon poika! Minulla on siis kaikkiaan 4 lastenlasta: Julius, Elviira, Claudia ja Clara. Enhän ole edellisiäkään ehtinyt teille esitellä. Odottakaa nyt, kun ehdin, niin laitan lapsen lapsistani kuvat teille. Kuulin ilokseni, että pojan poikani Julius on muuttanut Teiskoon tuohon 10 kilsan päähän. Tervetuloa vaan Teiskoon poika! Teisko on maailman paras paikka! Siis pikkasen reteetä olla tuplavaari! Pitääkin kertoa iskälle. 21.10.2017 Herttinen sentään, poikani on saanut suloiset lapset ja minusta on tullut nyt vaari. Kröhöm. Nyt ei iskä enää yksin reteile vaariudellaan. Onnea rakas Pietu-poikani, olet kyllä taitava mies :) Nyt pitääkin perustaa isin kanssa vaarijaosto. 28.9.2017 Heräsin toissayönä äipän kanssa siihen yöllä, kun meitin Johtaja Toffo sai kaamean kohtauksen. Sen koko vartalo kramppasi. Kohtaus oli heittänyt sen selälleen ja äippä luuli ensin herättyään, että Toffo oli unissaan vain luistanut tyynyn ja sängyn päädyn väliin ja potki sen takia. Minä tulin ihan viereen katsomaan ja äippä sanoi minulle, että menepäs sinä siitä kauemmaksi. Äippä sanoi, että Toffolla oli epilepsiakohtaus. Semmoista ei ole ennen ollut. Seisoin neuvottomana Toffon vieressä. Äippä luuli siinä yön synkkänä hetkenä klo 2.47, että Toffon lähdön aika oli tullut. Äippä piti Toffoa lähellään, ja silitteli. Onneksi kohtaus meni ohi. Alkuun Toffon jalat eivät meinanneet kantaa, mutta aika pian olo alkoi normalisoitua. Aamulla ukkeli oli jo ihan oma itsensä ja mukana aamiaisella. Kyllä me pelästyttiin hirmuisesti. Alkaahan sitä ikää olla Toffolla jo mittarissa, mutta on hän ollut pirteä koko kesän. Mistä lie sellainen tuli, toivottavasti ei tule uudestaan, kun synttäritkin ovat hänellä tulossa. Jotta nauttikaa jokaisesta elon päivästä, joka teille ja rakkaillenne annetaan! Niin, tuota noin, asiasta kahdeksanteen... ei me vieläkään tuon Moccan kanssa olla lapsukaisia saamassa. Pitäisköhän meidän mennä pennuttomuuspoliklinikalle? Mutta äippä sanoi, että toivossa on kuitenkin hyvä elää! Voikaa siis hyvin ja kiva, että jaksatte odottaa meitin kanssa! Heeii muuten, minunkin 7 vee synttärini lähestyvät! Pitääkin toivoa jotain kivaa synttärilahjaksi!! 29.8.2017 Ei oo todellista. Surun ja murheen keskellä Mocca pyytää mua treffeille. No en tosiaan voi kieltäytyä. Äippä järjesti oikein yksityissviitin meille, kun äijät tulee toljottamaan viereen. Koita nyt siinä sitten. 28.8.2017 Nyyh. Olen niin pahoillani ja surullinen. Huokaus. Vedän asiani toistaiseksi pois hallituksen esityslistalta. 10.8.2017 Aa että, nyt alkaa jännittämään! 26.7.2017 Hyviä uutisia euroopasta!! Voisin ihan vaikka hihkaista, että jippiiii, mutta olen salamyhkäinen ja kerron sen vain Toffolle, jotta Vantteroiden hallituksen kokouksessa voidaan asia ottaa käsittelyyn, ainakin tiedotusluontoisena asiana! Kait meillä elokuussa on kokous. Sit toinen juttu, että Moccan kanssa meillä oli häät, mutta en oo varma oliko ne vasta harjoitushäät. Tosin äippä ei oo kovin optimistinen vielä näistä häistä, sillä ne kesti aika lyhyen aikaa. Tosin meillä oli ihan häävieraitakin Lapualta asti. Romeo toimi illan isäntänä ja istui kahvipöydän ääressä koko illan. Se meinasi, että ne vieraat oli hänen vieraitaan, mutta tein kyllä selväksi, että ne oli mun ja Moccan häävieraita. Se Romeo kun on olevinaan joku hurmuritiikeri ja pah. Minähän se hurmurijaguaari olen, kröhöm ! 26.6.2017 Harjoitus tekee mestarin vai miten se meni !? Ugh Ugh !! 24.2.2017 Terve! Ei paha ei paha, jos ei muuta niin ainakin silmäniloa ;D Mut on noi naiset niin vaativia. Musta ei taida enää olla muutakuin seuralaiseksi, tai ainakin äippä alkaa kallistumaan sille kannalle. Noh, tää kevät sen näyttää. Mut muuten kuuluu ihan hyvää ;D Äipällä vaan on pitänyt niin kiirettä viimeiset kuukaudet, mutta onneks sekin on nyt alkanut rauhoittua. Ai niin oli meillä hiukan vastoinkäymisiäkin, kun Tomppa sairasti taas pissiitin tässä jokin aika sitten, mutta äippä antoi antibiootin ensimmäisen oireen nähtyään ja kappas - Tomppa on taas terve !! On kyllä hengen ja rahan arvoista pitää antibioottia varalla kotona, jotta hoito alkaa heti. Sen osoittaa Tompankin kokemus. Ai että, kevät on tulossa! Kyllä me tossa Moccan kanssa vielä koitetaan tuota perheenlisäystä hankkia, mutta katsotaan nyt tuleeko siitä mitään. Kärsivällisyys tässä ainakin kasvaa, jos ei kellään muulla niin meidän äipällä...hihihih. Voikaa hyvin ja kevättä rintaan! 12.12.2016 Herttinen sentään!! Mitä minun keski-ikäiset simmuni näkevätkään ;D 4.10.2015 Paljon onnea 1-vuotiaat lapseni Pietu, Jamppa ja Meeri! Kauniita ja komeita lapsia teistä onkin tullut, kun olen kuvista teittiä katsellut ja Jampan näinkin ihan livenä. Dellalle rakkaat terveiset siitä huolimatta, että huollatkin siellä parhaillaan toisen miehen lapsia ;D Onnea niistä!! 6.9.2015 Hem s katti sentään, luulin jo olevani eläkkeellä kisoista, mutta niinhän se äippä rekisteröi minun ajoneuvoni ja passitti minut matkaan. Onneksi matka ei ollut kauhean pitkä ja Mocciksen kanssa sain matkustaa. Aika hyvä matkustaja se likka onkin noin nuoreksi tytöksi. Muutaman kerran hän huuteli äipälle, että onko vielä pitkä matka. Äippä vastasi, että kohta ollaan perillä. Eläinlääkärin pöydälle astuin ensimmäisenä ja eläinlääkäri siitä päivittelemään, miten suuri kissa olenkaan.. tassut ja kaikki. Nih! Siinäs kuulitte OOmeo, Rasmu ja Tomppu!! Jah ei siinä kaikki... viittinkö edes sanoa, ettei tytöt kuule...kuulemma isot pompulat ;D Buaaahh.... pikkasen härski eläinlääkäritäti ;D Hän muuten poisti samantein minulta hammaskivetkin, jotta täyden palvelun huoltoa Pirokilta!! Tänks!! Eläinlääkäritäti sanoi, ettei tartte mennä nyt poistattamaan :O No juu, se tuttu vihreä studio siellä odotti, kyyyllä kyllä, silmieni sävyyn huomasivat monet ;D Oli ihana nähdä oma komea pikkupoikani Jamppa, joka oli reipas ja kiltti miehen alku. Isohan tuo jo oli, mutta kun ei vuottakaan vielä ole. Täytämme yhdessä ensi kuussa vasta vuosia... tai siis hän yhden ja minä viisi!! Marteinn-tuomari arvioi minut ensin. Hän oli sitä mieltä, että olen vaikuttavan kokoinen, lihaksikas mies. Hän valitsi minut värin parhaaksi. Toinen tuomarini oli Nurit-täti joka sanoi, että olen hyvin rodunomainen ja käytti samaa "impressive"-sanaa. Hän laittoi torkkaani suuren seriffin tähden ja kysyi, että olenko siihen tyytyväinen ;D Sanoin , että menettelee. Hänkin valitsi minut värinparhaaksi. Minulla on nyt kasassa 18 värinparas-voittoa, että voisinkohan saada pian toisen DVM-tittelin? Pikkasen oli äipällä säpinää, kun arvostelut jossain kohtaa meinasivat mennä päällekkäin. Laitan nyt anomuksen menemään seuraavasta vuorotteluvapaavuodesta...aattelin vaan, että josko taas kevätpuolella on muuta tekemistä. On vaan pikkasen kiistaa tuon Jessen kanssa. Ollaan muuten paitöwei kaikki poijaat niiiiiiin tykätty tosta meidän Moccasta. Etäjäsen Tikrukin kuulemma olis kiinnostunut, että on siinä likalla miettimistä sitten joskus. Voitais ottaa likkoja lisää tänne, mutta äippä on sitä mieltä, ettei mahru! 4.4.2015 Onneksi olkoon lapsukaiseni!! Täytätte tänään 6 kk Pietu, Jamppa ja Meeri!! Jaa niin juu ;D Noh mukava likkahan tuo uusin tulokas on. Hän esittelee itsensä kaikille TyraBänksinä. Minusta se on hiukan outo nimi... mistä lie semmosen keksinyt. Äippä kutsuu kyllä useimmiten Moccaa. No kyselin miehiltä ja Hilulta, että kukas nyt sitten ottaa tämän juniorin hoiviinsa. Toffo sanoi, että se on nuorempien heiniä. En saanut muista selkoa, joten lupauduin pitämään seuraa pikkuneidille ;D Hilu ei näytä aikovan valmentaa tyttöä, joten minä olen häntä leikittänyt, ollaan juostu kilpaa ja lujaahan se menee kuin pieni eläin. Ollaan myös koitettu hiukan painia, mutta likka mieluummin haluaisi nyrkkeillä. Saattaapi olla, että tämä painiminen on miesten juttu ;D Juu on sillä pikkaset, valkoiset suloiset nyrkit joilla se huitoo. Eipä sitten muuta tällä kertaa, joten kuulumisiin! 7.12.2014 Kuulin, että kaikki lapseni ovat nyt varatut ;D No en yhtään ihmettele, ovathan he niin suloisia lapsia. Nyt sitä sitten aletaan suunnittelemaan Joulua ja elämä muuttuu taas tammikuussa... plääh... 4.12.2014 Voi hyvänen aika, lapseni täyttävät tänään jo kaksi kuukautta. Minun on ollut niin kova ikävä vaimoani, että meinaavat täällä vallan hermostua minuun. Menisin niin kovin mieluusti naimisiin uudestaan, mutku äippä uhkailee mua jollain selipaatilla... en tiiä minkä lajin paatti se on... Te jotka ette tiiä millaista on olla kollina, niin voin valaista teille sitä hiukan. Eilen illalla pissasin hyvää hyvyyttäni tyhjän paperisäkin päälle ihan nätisti, koska ajattelin säästää hiekkaa. Yhtään ei mennyt lattialle, mutta äippä kääri sen säkin kasaan ja tiputteli siitä tuoksuja pitkin poikin viedessään sitä ulos. Eihän ollut mun vika? Sitten äippä siivoili ja mutisi jotain käsittämätöntä itsekseen. No sitten Rasmus alkoi naljailla mulle, kun menin katsomaan sitä lähietäisyydeltä.... siis ihan vaan katsoin, että onko isi vanhentunut, kun siitä tuli pappa. Iskä alkoi puhista ja sanoi, että älä tule niin lähelle ja en ehtinyt korviani nostaa, kun samalla jo tuli oikea suora, jonka jälkeen minä vaistomaisesti ojensin vasemman suoran ja sitten ottelu olikin ohi, kun äippä saapui paikalle ja nosti minut syytellen eteiseen, eihän ollut mun vika, ettei ottelua saatu alkua pidemmälle? Olen myös harjoitellut aariaa, oopperaa, opertettia, sinfoniaa ja vaikka sun mitä ja kattia kanssa... tää mun yleisö ei ymmärrä ollenkaan mun musikaalisuuden päälle. Menee ihan taidot hukkaan ;D Turhauttavaa se on sanon minä! 10.11.2014 Ensimmäinen isänpäivä ja niiiiiin ihania kuvia 5 viikkoisista lapsosista
Kuva Sirpa Viita 24.10.2014 Iskän murut kohta 3 vkoa.
Kuva Sirpa Viita 19.10.2014 Rakas plokikirjani nyt mulla on uutisia!! Usko tai älä, mutta minä tein SEN, sillä seurauksella, että Rasmus-iskästä tuli PAPPA ja Gia-äidistäni MUMMO ;D ja meitsistä tuli nyt sitten ihka oikea ISÄ!!! Kröhöm… ou mai Daaling!! Ai ette ole tienneet, että edes seurustelen. Juu en ole siitä viittinyt huudella, tai siis olen kyllä huudellut, mutta ei se vissiin oo kuulunut sinne asti. Mehän mentiin kihloihin typykkäni kanssa jo viime syksynä.
Minulla onkin suuri ilo ja kunnia kertoa, että rouvani on synnyttänyt maailmaan kolme upeaa coonilasta, kaksi poikaa ja yhden tytön. Kyyyllä … ajoitus oli paras mahdollinen vai sanoisinko täydellinen! Vaimoni soitti minulle lauantaiaamuna 4.10 : ” Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain ja paljon onnea vaan lasteni ISI”. Juu juu.. äiti ja etenkin lapset voivat paksusti.
No minullahan on tietty hiRWee ikävä vaimoani!! Hän ei nyt tietenkään ehdi luokseni…ymmärrän. Enpä olisi parempaa syntymäpäivälahjaa osannut toivoa! Wau! Kuulin ohimennen sanotun, että vaimollani on niin isot tisut, että jiitukiainenkin olis kateellinen. Edelleenkään vaan en tiedä, mikä se on. Kuuklasin ja huomasin, että kaikenlaisia tukiaisia sitä on olemassa isillekin. Pitää varmaan munkin hakee jotain tukiaisia vaikkapa isyyslomaa ja isyyspäivärahaa sieltä Kissaneläkelaitokselta…kuulumisiin… MmmmouRR…kurRrR… Miauouuur… Kuva Sirpa Viita 4.10.2014 OumaiDiö.... KIITOS <3 p=""> 3.10.2014 Huomenna on meitsin synttäribileet ja kaikkee superjännää tiedossa!! Mä en jaksa odottaa! Olen viime päivinä ollut todella levoton ja syystä. Se on tuo 4 vuotta miehen ikä, olen niinku silleen aikuinen ;O. Olen päättänyt hakea poikkeuslupaa Teiskon Vantteroiden sääntöön äänioikeudesta. Mielestäni minun jos kenenkään pitäisi saada nyt äänioikeus vaikka olen vielä sääntörajan alapuolella painossani, koska olen kolli. Jos olisin konsultti niin olishan mulla aikaa pistellä 9 kiloa rikki. Ihan vaan asiasta kolmanteen, että kuka muuten on JTukiainen ? 2.9.2014 Miks mun on niiin kaamee ikävä!! Äippä sano, että enks mä vois laulaa jotain muuta laulua kuin sitä.."minun kultani kaunis on, vaik on kaitaluiten..." tietteks te sen rakkausballaadin? Mä oon tässä ikävissäni tsiikaillut tuota Hiluakin, mutta se ei kyllä värähdäkkään mulle. Iskä sanoi, että anna olla ja se tuli sillä äänenpainolla, että paras totella. Sehän on Iskän typsy, hih hih... Äippä sanoi, että mulla on ollut jonkinlainen impilantti, jonka toiminnan piti kestää vuoden, mutta mulla on kestänyt k a k si vuotta!! Ja kun sen lantin toiminta loppuu, niin sitten musta tulee taas miäs ;D Toivottavasti ne munarosvot ei käy päälle... Iskä varoitteli siitä. 1.8.2014 Huh hah hei, homma hoidossa ;D ai mitä, eeeei mitään kunhan tuossa kiusaan toisia poikia. Tulin juuri suihkusta.... Oonko mä muuten kertonu, että olen ottanut yksityistanssitunteja. Juu u, meillä on ollut harjoitusleirejä ja alkaahan se tassu pikkuhiljaa nousta oikeaan tahtiin. No olen olen mä olen alkanut harrastamaan tanssia. Ai miten sopii mulle vai, noh kyllähän ne muutkin tanssii tähtien kanssa niin miksen minäkin :D 11.6.2014 Okkei... olipas mukavan rauhaisa ja kermainen viikko ;D 24.3.2014 Voihan hitsiläinen... pikkasen turhauttavaa. 6.2.2014 Kiitos Mamma ja nähdään taas rakas ystäväni ;D Huh! Tulin just suihkusta. Niin ja jos ette tienneet niin minäkin olen nyt vuorotteluvapaalla! Jaa mitä teen, no ei sitä nyt poikamiehen kannata kaikkea kertoa ;D 11.11.2013 Wau! Ikimuistoinen Isänpäivä!! Onnea muuten iskä sullekin ;)
10.11.2013 Ou my... hieraisin simmujani kerran jos toisenkin.... tuliko minullekin oma tyttö!!!! Eeeeeei... plääh... tää onkin jo rouva siis toihan on mun Hilda-täti !!!!. Sillä on Jessen lisäksi 10 muuta lasta (Diego, Lucas, Lore, Kasperi, Lili, Anselmi, Ada, Axu,Isla, Andy). Onhan niistä monet kerrat ollut juttua.... ja ne ovat kaikki myös Isin : ) Juu Vantteroiden hallitus päätti, mutta minultakin kröhöm... kysyttiin mielipidettä ja tottakai olin sitä mieltä, että naisia tottamooses. No elättelin toiveita, mutta selvisi, että se oli Jessen äiti ja Rasmuksen vaimo.... Olenhan minä sitä kovasti koittanut jututtaa, mutta sillä tuntuu olevan aika paha ässävika. No mua se ei haittaa eikä näytä haittaavan muitakaan. Me ollaan aika suvaitsevaisia, paaaljon suvaitsevaisempia kuin eräs. Niin olen tosissani yrittämässä saada äänioikeuden itselleni. Syön reippaasti ruokani ja käyn pyytämässä äipältä lisää. Äippä kyllä veikkaa, että siihen menee vielä ainakin vuosi. Kyllähän minun nyt hyvä ihme pitää päästä äänestämään tärkeistä asioista, sillä olen kaiken lisäksi siniverinen siniverisen äitini poika. Olen siis miten se nyt sanotaan... aatelinen ;D Kyllä kyllä kirjoitin meidän lehteen jutun valmistumisestani mallikoulusta. Kuulemma kaikki muutkin pojat ovat kirjoittaneet niin minunkin piti. Joo ja nyt sitten tuli se synttärilahjakin !!!! En kyllä malta nukkua!!!
15.10.2012 Siinä se - mun ja Lassin suunniteltu valmistumisviikonloppu Kirkkonummella. Mutku mää olin jo valmis, niin kävin siellä juhlimassa Lassia tai niinku WauWaa ja hakemassa kunniaajamainetta, kun sertit on jo salkussa. Lassi eiku WauWa valmistuikin lauantaina Supremeksi ja kuittasi shampanjat ja kukan ;) ja hih hih ... ihkaoikean Teiskon Vantteroiden pokaalin Teiskon Vantteroiden jälkeläiselle ;) Onnea rakas veliseni!! Vain me tiedetään miten ihmejuttu se on!! Se vaan on epistä, että velipoika ei enää luvannut tulla mun kaa näyttelyihin :( Sanoin äipälle, että sitten minäkin lopetan. Äippä sanoi, että saan jäädä niin halutessani vuorotteluvapaalle, niin ehtii sitä sitten miettiä viittiikö enää, kun olis muutakin tekemistä!! Kun olen kouluni käynyt niin voisin ajatella jotain muutakin elämässä 8O Ei sen puoleen mulla oli todella mukavat tuomarit molempina päivinä. Lauantain symppis tuomarisetä tykkäsi musta kovasti ja valitsi mut parhaan väriseksi ja passitti mut vielä CatWalkillekin. Se CatWalk vaan oli järjestelyiltään suunniteltu epäonnistumaan... näin meidän kesken. Siellä oli "arvottu" kissat uusien ja kokemattomien kesken ja minulle tuli assityttö, joka ei ollut ikinä koskenut maine cooniin eikä ikinä ollut assarina. No eihän hän minua saanut edes studiosta pois, koska minä yleensä otan seinästä kiinni eikä hänellä ollut osaamista minua käsitellä ...ja vaikka minä sentään olen vantteroiden kevyin, niin siihen tarvitaan oikeita otteita. Ihan hullua kiusata uusia ihmisiä tällä tavoin ja laittaa kylmiltään avustamaan meitä kaikkein suurimpia. Olin sunnuntain tuomaritädinkin mielestä parhaan värinen ja hän kehui minua kovasti. Me kirjoitettiinkin yhdessä se mun torkka!! Äippä ei kyllä kuulemma saanut siitä mitään selvää ;) Tuomaritäti antoi mulle oman kynän, mutta mä olisin halunnut juuri sen jolla hän kirjoitti. Ai niin oli toi mun pikkubroidikin siellä lastenhoitajana, mutta se saa kertoa ihan ite.
3.10.2013 Ei oo todellista!! Ei ainakaan tuo uusi siru mun mielestä mikään synttärilahja ole!! Eihän? Kävin hakemassa yhden todistuksen ja mulle vauvana laitettua sirua ei löytynyt mistään!! En kyllä muista eikä äippäkään muista, missä sitä olisi viimeksi tarkastettu... Ruotsissa kun oltiin viimeksi niin ne tarkasti iskän muttei mua. Mitähän ne ois tehny, jos ne oliskin tarkistaneet mut ja sitä ei ois löytynyt!? Ai mutta olihan mulla se iso Siru mukana ;DD Ihanaa että mulla on oma "varasiru" ;D Niin huomenna sitten on synttärit!! Mää en ala mitään jos äippä onkin yhdistänyt mun synttärilahjan siihen valmistujaislahjaan joka on tulossa... :( ... haluu synttärilahjan!! Niin ja KIITOS WauWa valmistujaislahjasta!! Ne keltaiset erityisesti maistuivat hyvälle ;D
1.10.2013 Mulla synttärit tulossa... nyt pidetään oikein megabileet!! 20.9.2013 Upeeta mahtavaa!! Sain eilen äipältä tietää, että saan mahtavan valmistujaislahjan!! Äippä ei vielä kertonut mikä se on, mutta sanoi, että lahja on minulle mieleinen ja että sen toimitus vähän kestää. Toffolle äippä supsutteli korvaan, jonka jälkeen Toffo kutsui myös Vantteroiden hallituksen koolle. Jotain tavallisuudesta poikkeavaaa on tekeillä, sillä pitää tehdä kuulemma jotain valmisteluja ja asialle tarvitaan kaikkien äänestys !! Jännää!!
10.9.2013
Huppista! Tulihan se supremeyllätys järkättyä tuolle meitin lihanleikkaajalle ;D Äippä oli etukäteen niiii-in pahoillaan koko näyttelystä, että ajattelin yllättää äipän. Yllätys paljastui äipälle vasta sunnuntai-iltana, kun äippä luki CatShow:sta tuloksia. Winnercoons Johnny Jaguar SC !!!! Äippä huudahti epäuskoisena, että mitähhhihhhmettä!!?? ja laittoi äkkiä viestiä, että tuloksissa on virhe. Äippä oli laskenut, että valmistun uuden sertilaskuohjelman mukaisesti vasta kahden sertin päästä, mutta pirokin kone tiesi, että minulla oli jo kasassa tarvittava määrä sertejä, kun se lasketaan vanhan kaavan mukaan. Hi hih... Juu olihan se muutenkin miälenkiintoisa näytös. Lauantaina sain kuulla, että kuukausi sitten minussa "nähdyt" viat olivat kaikki tipotiessään. Sama tuomari siis arvosteli minut kaksi kertaa peräkkäin. Viimeksi ...kuten kirjoitin, tuomari oli "muissa maailmoissa", mutta nyt hän oli ylen ystävällinen ja näki minut kirkkain silmin. Minulla on hänen ja muidenkin mielestä ;D erittäin hyvin sijoittuneet korvat ja tasapainoinen pää ja hyvä profiili. Olen siis kehittynyt kuukaudessa huimasti, mitähän minusta vielä tulleekaan tällä vauhdilla ;O Hän kehui minua kovasti ja moiskautti oikein suukon minun nenänvarteeni, että taisin sanoa: "oho"... Kiitos Siru avusta, saadaan sunkin hapa kasvamaan tulevaisuutta varten ;D Sunnuntain tuomarilla olikin oikein show. Hän halusi kaikki mallit riviin ja siinä hän kertoi kaikista mielipiteensä. Hän näytti pitävän minusta kovasti, sillä hän painoi minut kasvojaan vasten ja halasi... "ups"...Hänen mielestään olin värinparas. Arvostelun lomassa tuomarisetä esitti muina miehinä, että minut kannattaisi naittaa yhdelle niistä tytöistä sanoen, että hänen mielestään me sovittaisiin yhteen ;O Ois tehny mieli sanoa, että kun minua ei ole päästetty tyttöjä edes haistelemaan ja minä niiiin tykkäisin :((. Tämän tuomarin näyttävä show oli niin erilainen mitä koskaan ennen, että äippäkin jo sekosi ja luuli tuomarin ottaneen jo yhden norjalaisen parhaaksi ja vei minut omalle studiolleni. Onneksi kiltti assitäti - Kiitos Riikka! - tuli hakemaan meitä takaisin. Noh kun palattiin niin tuomarisetä sanoi, että hänen mielestään minä olen hänen arvostelemistaan uroksista "King".. tarkoittaa kuulemma kunkkua... ja hän valitsi minut loppukilpailuun CatWalkille. Tuollaisen torkan hän minulle kirjoitti:
CatWalkilla mua vähän ujostutti kun kaikki tuomarit kävivät mua kääntelemässä. Jarille suurkiitos avustamisestani CatWalkilla! Siellä vaalivoiton sai coonikollega, joten onnea hänelle!
29.7.2013 Heippa kamut! Meitsi oli äipän kanssa Hesassa näyttelyssä viime viikonloppuna. Piti keskeyttää mun kesäloma ja lähteä näytökseen huolimatta siitä, että se oli Kaapeliverstaassa. No ei siellä ollutkaan hirveän kuuma, vaikka olikin hellepäivät. Äippä on ollut siellä viimeksi Toffon kanssa joskus viime vuosikymmenellä ja sen jälkeen jättänyt väliin, koska siellä oli silloin kuin saunassa. Me huristeltiin aamutuimaan sinne ja ajateltiin kerrankin olla paikalla ensimmäisten joukossa, mutta höh -eläinlääkärijonot olivat jo ovelle asti. Lauantain tuomaritäti sanoi, että minulla on fantastinen luonne. Hyvä kun huomasi, sillä pistinkin parastani. Leikin hänen leluillaan ja hääräsin ja puskin ;) Hänen mielestään olin todella suuri ja vahva poika ;) ja minulla on hiano rohiili ja kaikkia. Minut valittiin hoppareista värin parhaaksi. Nyt sitten pitää lähettää liittoon hakemus DVM-tittelistä. Sain kyllä 10. värinparastuloksen jo viime kesäkuussa, mutta vaaditut kaksi vuotta tulivat täyteen vasta helmikuussa ja tämä oli eka värikisa sen jälkeen. Nyt me ollaan iskän kanssa deeveeämmiä :O Noh sunnuntain tuomaritäti ei ollut parhaimmillaan, sillä hän ei meinannut herätä ollenkaan vaan nuokkui pöytänsä ääressä, vaikka minut käskettiin jo arvosteluun... Hänkin oli sitä mieltä, että olen iso ja lihaksikas mies... niin mies ;) Romeo huom!! Hänen mielestään minulla on suuret ja hyvin sijoittuneet korvaläpät... muuten kesken kaiken mietin sitä, että aina ei kannata sanoa, että kiitos samoin ;) ... niin ja mitäs muuta. Niin auts...mulla oli pissahätä juuri värinparasvalinnan aikaan....syöksyin hiekkarasiaan välittömästi, kun pääsin häkkiin... ja äippä sanoi, että ilmankos kiemurtelit. Oli tosi hauskaa nähdä Tikrun kaunis systeri, sillä hän parkkeerasi studionsa sunnuntaina mun viereen. Hänellä on nätti punainen liivi, jollaista en ollutkaan ennen nähnyt. Ai niin onneksi olkoon Tikru ja Ilona 1-vuotispäivän johdosta!! Jotta semmottista tällä erää, ei muutakuin hellurei ja hellät tunteet ;)
20.6.2013
Kuva Siru Karhe Sunnuntaina vastassani oli todella hienopäinen kuusivuotias savuherra. Minä olen vielä keskenkasvuinen, mutta tuomaritäti sanoi, että olemme molemmat kingejä ja supertyyppejä. Minua hän kehui harmooniseksi ja kauniiksi mieheksi ;D Terkkuja vaan molemmille kilpaherroille, he kun sattuivat olemaan vielä asuinkumppaneita. Oli mukava tavata!
Kuva Siru Karhe Mä olin ylpee mun omasta isistä, kun se voitti!! Se onkin mun oma paras isi ;D Meillä oli hotelleissa kivaa, kun meillä oli oma myös leikkitäti mukana. Kiitos Siru kaikesta avusta ja seurasta !!
6.5.2013
Tere Tallinnast! Olipahan meitillä Lassin niin siis joo... mä tiiän WauWan... kanssa oikein kunnon elämysmatka Tallinnaan! Me lähdettiin kaupungista semmosella pikkuriikkisellä voisko sanoa bussilla ... tai vanhalla autonrähjällä niinkuin kuski itse sanoi. Oli se lykky ettei me otettu mitään noista isommista asuntovaunuista, koska semmonen ei olisi tuohon pikkuriikkiseen bussiin mahtunut edes sisälle. Tää veti kyä vertoja itse kuningaskuljetuksellekin. Kolme ihmistä istui lattialla... ja ovi saatiin justiinsa kiinni siperialaisen ja norjalaisen jälkeen ja eikun menoksi. Tunnelma oli korkealla ... lähes katon rajassa... ja vaikkei ikinä uskoisi niin hengissä satamaan pääästiin. Joku pönttö oli vahingossa mennyt perumaan mun tai Lassin eiku WauWan lipun ja johtajatäti meinas että meistä toisen pitäis jäädä siihen pikkubussiin. No sehän ei sitten käynyt mitenkään päinsä, kun meillä oli yhteinen komea sviitti varattuna ja vielä pyöreällä ikkunalla. Lopulta saatiin kuin saatiinkin kaksi lemmikkilippua.... siis noille meidän kantajille. Sit menikin ihan putkeen... kurveja, käännöksiä, ylämäkiä, alamäkiä, hissejä. Mun äippä toimi vetojuhtana. Sit kun oltiin körötelty semmosen toista kilometriä niin kaks setää pysäytti äipän totisena ja kysyi lippuja. Onneksi ne olivat ja äippä vaan vilautti niitä lemmikkilippujaan ja saatiin jatkaa matkaa. Ohikulkijat kyselivät, että ketäs siellä vankkureissa on... joku jäi maistelemaan hämmästyksissään: "mainekuuneja... mainekuuneja... mitä ne on..." Noh... lopulta oltiin sitten vihreässä kerrostalopaatissa ja sviittissämme. Jees ihan ookoo. Tarkistin ekaks että onko sängynaluset puhtaat... ei olleet.... piti mopata ja Lassi siis WauWa vielä mun jälkeen viimeisteli. Kun oltiin saatu mopattua lattiat niin tulikin ilmoitus: "teretulemast Talinnan sätämaan". Tulihan siinä katseltua monet ohikulkevat puntit.... ja lopulta sitten oltiin pakattuna tiiviisti siihen pikkubussiin. Hotelli löytyi kuin löytyikin pienen kaupunkikiertoajelun jälkeen. ...Hotelli.... ? .... kröhöm.... ei näyttänyt lupaavalta.... aivan kuin olisi jonkun menneen valtakunnan ajalta. Meidän KanttiMax-vankkurit olivat vain 1-2 cm kapeammat kuin hissin ovi joten pääsimme hissiin kun se oli ensin kymmenen kertaa rymähtänyt meitä ja meidän äippiä päin. Sitten kun päästiin toiseen kerrokseen niin alkoi tapahtua. Lassi meni ensin huoneeseensa ja sen äippä huuteli että tuus kattoon... Lassin eiku WauWan huone olikin varattu. Siellä juoksenteli pieniä asukkeja kylppärin lattialla :O... joku oli nukkunut Lassin hm...WauWan sängyn rikki ja pohja retkotti lattialla ja matto oli kerittävissä rullalle langaksi.. ja ... jajaja.... Noh Lassi siis WauWa sai uuden huoneen, joka sekin oli varattu, mutku se oli jo kaksikertaa isompi niin sopu sijaa antaa. Lassin siis tarkoitan WauWan äippä päätti pitää kylppärin oven kiinni, niin siellä saivat pikkuasukit olla rauhassa. Muutenhan Lass.. WauWa olisi käynyt kumauttamassa niitä nyrkillään päähän. Kylppäri osoittautui myöhemmin kylpyammeeksi. Onneksi La... WauWalla oli hiekkaa mukana, niin sillä sai tehtyä tulvasuojan. Meinaan kissanhiekkaa kannattaisi käyttää muittenkin tulvavalleissa, kun se paakkuntuu ja on valmiiksi pusseissa... vai mitäh ? Noh minun huoneessani odotti.... ette arvaa... purukasa lattialla kun huonekalut eivät enää pysyneet kasassa ... ja muovipussi, pahvilaatikko ja muoviroskia oli sängyn alla. Äippä lähti sanomaan respaan, että huone on siivoton. No sieltä tuli kohta imuri, jolla yritettiin sitten tilannetta korjata ja kuulemma "väliaikaiset" siivojatädit saivat omistajalta kuulla kunniansa. Ne tädit eivät puhuneet sitä Tallinnaa vaan jotain muuta outoa kieltä. No lopulta sitten päätettiin jäädä siihen huoneeseen, kun näytti siltä, että tässä kahdentähden roomissa huone ei vaihtamisesta parane. Äippä pesi ikkunakaudat ja ikkunat virkonilla, kun niitä ei kukaan ollut koskaan pessyt.... mä pääsin sitten tähystelemään Tallinnan yöelämää. Noh lauantain ja sunnuntain näytökset menivät kaikenkaikkiaan hyvin. Minähän näyttelen jo miesten viimeisellä luokalla, kun äippä nyt muisti ilmoittaa mut oikeeseen luokkaan ;D. Sain tuomaritädeiltä oikein hienot torkat. Värikisoja ei ollutkaan, kun näköjään muut hopparit olivat jossain muualla kuin Tallinnassa. Lauantaina Olga-täti valitsi yhen norjalaisherra Hynysen ja mut parhaiksi miehiksi ja laittoi sitten sen Hynysen sinne CatWalkille. Meidän Romeo tiesi sen Hynysen, kun se on kuulemma jonkun sen MaRtti-nimisen kaverin kaveri. Sunnuntain tuomaritäti valitsi minut vaaleiden miesten keskeltä CatWalkille. Sain semmottisen mitalin muistoksi palkintokaappiini. Lassikin... siis WauWa näytteli hyvin ja sai hyvät torkat ja sunnuntaina vielä väripalkinnon. No me äijät oltiin sit ihan valmiit lähteen jo kotiin. Paluumatkalla meillä oli samanlainen mutta viereinen sviitti. Ainoa ero taisi olla, että se oli puhtaampi ja lopulta kalliimpi. Aalloilla keinuttelun, putkien, hissien ja luiskien jälkeen olimme Helssingissä, mutta bussia ei tullutkaan laivasta... ei tullut.. ei.... .odotettiin ... kaikki muut bussit menivät ja me vaan odotettiin ..... niin, että kaikki äipät olivat ihan jäässä merituulen pyyhkiessä luihin ja ytimiin. No tulihan se bussi sitten lopulta... siellä oli vähän pakkailtu uudestaan... Paluumatkalla tunnelma oli vähän matalammalla kuin tullessa kun ruusukkeet oli päässeet loppumaan Tallinnasta ;) ...Bussissa oli lopulta tyhjää kun me päästiin äipän kanssa Teiskoon asti. Kotona ihanat omat jätkäkaverit odottivat masut pulleina. Mihinkähän seuraavaksi... ei ainakaan Tallinnaan ;X tai ....jos niin ei ainakaan kahden tähden reissuun.
12.2.2013
Moikkelis! No en oo ehtiny kirjoittaa minäkään. Oli tosi tiukka kesä henkisesti, mutta syksyllä helpotti, kun pääsin oikeisiin hommiin. En mää enää muista, mitä mää oon tehnyt. No syksyllä ainakin yks hukkareissu tuli tehtyä, mutta matkailu avartaa. Noissa valmennuspuuhissahan mulla on aika mennyt. Tosi hienosti on sujunut tuo Jessen valmennus. Vähän mä oon ylpee, että minäkin sain oman valemennettavan. Me tullaan juttuun tosi hyvin ja ollaan itse asiassa hyvät kamut. Me keksitään yhdessä kaikkia kivaa, kuten äsken just syötiin äipän kinkkujuustopiirakka... tai no ei ehditty sitä syödä mutta vähän ilmastoitiin sitä. Jesse on muuten oppinut tosi nopeasti painiotteet ja täytyy myöntää, että jäbä on kova vastus mulle, koska alkaa olla hällä tuota massaa. Nooh kyllä mä sen vielä voitan taidoillani ;) Sitä vaan ihmettelen kun meinaa vallan ihmisten tavoille ruveta. Jätkä käy vetämässä vessaa, niin että me muut ollaan saada sydäri, kun ketään ei ole vessassa ja yhtäkkiä pönttöä vedetään. Sitten se läträä vesihanan kanssa. Äippä jättää sille joskus ajankuluksi hanan vähän lorisemaan ja se poika juo ja läträä sen veden kanssa. Iskän ja Ooooo-meon kanssa ollaan sitten juoksuharjoituksia tehty. Niin ja lintuja olen bongannut. Iskän ja Jessen kanssa oltiin tässä kerran kaikki matalana pöydällä, kun tintti lenteli ihan terassin vierellä. Auta Jeremias kun ne kerran oli eksyneet siihen verkon sisään. Silloin me käytiin kyllä kuumina, mut äippä kävi päästämässä ne pois. Mää oon muuten eniten tykännyt, kun äippä on nyt enemmän kotona. Ihan pikkasen simputuksen puolelle, naureskelevat mun menneen, kun pyydän äipältä ruokakuppiani ja sitten en syökään. Ja teen sitä x kertaa päivässä. Se ei tajuu, että pyydän nameja. Niin ja äipän mieliksi olen nyt halunnut ottaa nokareen voita päivittäin. Se on kuulemma terveellistä. Ai niin oon mä myös ottanut vekkarin homman ittelleni. Jos äippä ei aamulla meinaa herätä, niin käyn hakkaamassa hopparinyrkillä sen selkään. .. siis silleen ystävällisesti. No mutta, ei muuta kun ding dong vaan sitten!
AIEMMAT KIRJOITUKSET EDELLISILTÄ KOTISIVUILTA
********** 11.6.2012 Moikka ! Mä olin iskän ja savuveljieni kanssa tuolla hyväkkäällä vai mikä se nyt oli.... näytöksessä. Minusta tykättiin siellä ja sain hyvät diplomit. Minua kuvailtiin sanoilla: "komea casanova", mitä se sitten tarkoittaakaan ;D ja että olen harmooooninen. Molempien päivien tuomareilta sain kehuja siitä, että korvani ovat hyvin sijoittuneet kukkulalle :D Olemustani sanottiin lihaksikkaaksi ja tasapainoiseksi ja turkkinikin oli superkunnossa. Keskenkasvuinenhan minä toki olen vielä, sillä täytän seuraavaksi vasta kaksi. Olis kiva olla jo vanhempi, mutta synttäreihini on vielä monta kuukautta. Kyllä mua pikkasen jännitti se CatWalk taas. Etenkin se, että muistanko, mitä kaikkea mun pitää tehdä siellä. Mutta paremmin se meni kuin viimeksi enkä nyt edes taljaillut. Nauratin siellä tuomareita "käkättämällä". Kiitos sille mukavalle Assi-tädille, joka avustit minua hienosti sunnuntaina. Kirsuni meinasi tukkeentua niistä ympärillä leijuvista hajuista, kun se on niiiin herkkä. Sain jopa yhden äänenkin niiissä opiskelijavaaleissa :D Ei muutakuin kuin iloisiin tapaamisiin ;D ********** 21.5.2012 Hitisipilli, että mua ei huvittanut yhtään niin paljoa toi näytteleminen kuin Romeota. Meinaan toi näytelmäkoulu on ihan mälsää. Pirkkahallissa näyteltiin siitä, kuka on hienoin kissamiesmalli Tampereella. No kai mä ihan kohtuullisesti näyttelin, koska etenkin sunnuntain tuomarisetä tykkäsi minusta kovasti ja valitsi minut CatWalkille hienojen hopeisten miesten joukosta. Siellä me Romeon kanssa sit oltiin. Tosin sanoivat, että olin talja pöydällä, kun mua vähän ujostutti välillä. No Äippä sanoi, että olen pikkupoika ja ei haittaa vaikka vähän ujostuttaa. Ehkä mä seuraavalla kerralla olen jo reippaampi. Tämä kun oli vasta toinen näytelmäviikonloppu tänä keväänä. Onnea muuten mun jalokivisiskoni Tildalle, joka valmistui kansainväliseksi herkkusieneksi!! Sunnuntain tuomarisetä tykkäsi systeristä tosi paljon ja hän kirjoitteli sydämenkuvia meidän molempien todistuksiin. Oli muuten tarkka setä, sillä hän sanoi, että ollaanko me samasta perheestä kuin meidän ilmeet ja esiintymisasujen laitto olivat samankaltaiset. No ei me nykyisin asuta samassa perheessä, kun Tilda asuu mun naapurissa. Mutta mun äippä kävi pesemässä kyllä Tildan sen äipän kanssa. Tuomarisetä rakastui meihin niin kovasti, että kirjoitti Tildalle "Amore" ja mulle "Love Y...". Toi on sitä enklantia, siis sitä tuomarien kieltä. ********** 18.4.2012 Moi! Minä olen nyt kansainvälinen herkkusieni :) Olin iskän kanssa mallinäytösmatkalla ulkomailla. Iskä varmaan kirjoittikin jo päiväkirjansa. Minä en ole aiemmin ollut ulkomailla, mutta onneksi iskä tiesi, miten siellä ollaan. Matka oli pitkä ja minä olisin mieluusti tutkinut laivaa tarkemminkin, mutta se ei käy....sanoi äippä. Ei sitte. Iskän kanssa oli kivaa hotellihuoneessa. Me leikittiin siellä ja moikkailtiin toisiamme sängynhelmojen alta. Näytin iskälle ylpeänä mun lauantain torkkaa, jossa luki "big male, very strong legs, long body". Kysyin iskältä, että oonko mä nyt iso mies. Iskä naurahti ja lipaisi mua otsalta. Meinaan kun mua pidetään vantteroiden kakruna, niin nyt on todistusaineistoa. Lauantaina värikisassa yks paikallinen vanha herra voitti rusetin, mutta sunnuntaina oli mun vuoro, kun tuomari piiiiitkään harkinnan päätteeksi valitsi minut parhaan väriseksi hoppariksi. Tuomaritäti kehui minua todella lupaavaksi nuoreksi mieheksi. Sain herkkusienisertin ja pääsin luokaltani. Harmitti että Suomen kollega sattui hakemaan samaa sertiä. Tuomaritätikin sanoi, että teidän kannattaisi varmaan sopia, ettette osu hakemaan yhtäaikaa samaan sertiä. Mutku ei me tietty toisistamme. Tuomaritäti sanoi erityisesti pitävänsä minun ilmeestäni ;) ja kauniista takkini väristä ja kunnosta, vaikka minulla nyt ei olekaan pitkää takkia vaan tämmönen lyhkänen vaihtojakku. Mun vieressä istui siellä paikallinen tyttöcooni, jota mä tuijotin. Sitten kysyin äipältä: "Eikö tuon tytön ole tarvinnut käydä suihkussa?". Äippä sanoi: "Hiljempaa shhh" ja kuiskasi päätään pyöritellen, että se tyttö on varmaan unohtanut käydä pesulla. Meinaan vaan kun mua harmitti, että tuomaritätikään ei tykännyt, kun sen mekko oli ihan kuin märkä. Niin ja sit se söpö nallukka räsynukke oli sunnuntain mua vastassa teepeekisassa. Höh, mä aattelin, että se on joku pehmolelu. Niin mun veli Lassi siellä esitteli upeita masukarvojaan. Tuomari oli sanonut sille, että sun äippä ainakin osaa pestä masukarvat. Lassi pääsi lauantaina Catwalkille edustamaan cooneja. Meinaan kun tuppasi Catwalkin kissat olemaan sukulaiskansaa norjasta. Minä tietty hurrasin Lassille, kun se on mun komea veli. On mulla muitakin komeita veljiä. Meinaan Leevi on saanut tika- tai tikka.... mikä se nyt oli..... - mallinäytöksestä kans superisoherkkusienitittelin. Onnea Leevi! Heippa sit! ********** 20.1.2012 Moikkelis! Uskokaa tai älkää niin meille tuli tässä viime kuussa puu sisälle. Äippä vähän pelkäsi, että mitä minä sille tekisin, kun en ole koskaan ennen nähnyt oikeaa puuta sisällä. Isot pojat sanoivat minulle, että se on "Joulu" ja "Jouluun" ei saa koskea. Ihan pikkasen voi tassulla heiluttaa alimman oksan palloja, mutta muuten "Joulun" pitää antaa olla omissa oloissaan, ettei se pure. No minähän kunnioitin Vantteroiden sääntöä tarkasti ja äippä oli iloinen. Ihan pikkasen läppäsin pikkuisella hopparitassullani vaan yhtä palloa ja käpyä. Loppien merkkipäivänä se "Joulu" joutui sitten takkaan. Sen karvoja, joita kuulemma kutsutaan neulasiksi, putosi ihan hirveästi maahan ja minä häärin äipän iloksi koko ajan neulaskasassa :D On suuri ilo auttaa äippää ;D Niinkuin iskä jo kertoi, minä olin iskän ja Lassi-veikan kanssa uudenvuoden näytöksessä. Oli siellä mun "pikkuveikka" Diegokin :) Minun ei onneksi tarvinnut lähteä kuin lauantaina, koska en saa kuulemma ottaa enempää kotimaisia arvosteluja vastaan ennenkuin olen käynyt ulkomailla. Minulla oli mukava tuomaritäti, jonka kirjoittaman arvioinnin mukaan minulla on "hieno, lihaksikas, pitkä vartalo, hyvät mittasuhteet". Siinäs kuulitte isot jätkät. Ipanaksi minua aina haukkuvat ;( Ne on niin olevinaan Vantteraa, että joskus ottaa aivoon. No silti mä tykköön niistä jokaisesta Toffosta, Tompasta, Romeosta ja iskästä. Loppukilpailuun siellä näytöksesssä pääsi meidän lohkosta komea Kaapo-kollega, jolle annoinkin heti ablodit. Mun pitää kuulemma käydä hakemassa nyt vielä toinen rokotus ja hankkia passi ja sitten kattella, mihin päin karttaa lähtisin. On siis tiedossa talviloma :D Ai niin on meillä ollut ongelmia tuon toisen puun kanssa. Nimittäin meidän kiipeilypuu CatMax ei pysy pystyssä :O. Äippä nosti sen pystyyn ja taas kun tiikeri loikkasi alas, niin kuului kauhea ryminä ja seinään tuli reikä... joten sitä ei kuulemma enää pystytetä, vaan pitää keksiä meille semmonen oikea tiikeripuu. Äippä meinaa, että uusi puu pitää kiinnittää pulteilla seinään kiinni. Nih. Toivottavasti me saataisiin se pian, mutta mistä ??? ********** 5.9.2011 Moikka! Jihuu, minä olen nyt sitten MIES !! Pääsin ekaa kertaa miesten sarjaan näytöksessä ? Iskä sanoi, että koita sitten käyttäytyä miehekkäästi. No ei se minun vikani ollut, että pöydät olivat huonosti pyyhittyjä. Pitihän minun kuittailla niistä ja niinpä tuomari pesi pöydän uudestaan. Molempien päivien tuomarit tykkäsivät minusta ja antoivat hienot arvioti Minulla on kuulemma kaikki palaset kohdallaan ja vähäisestä iästäni huolimatta näytän tuomareiden mielestä jo aika miehekkäältä. No vähänkö tekee höpöö tuollainen lausunto. Meillä kotona nääs minulle kuittaillaan jatkuvasti "kakara", "ipana", "poju" jne. Tottahan olin siellä altavastaaja ikäni puolesta, kun vastassa oli isoja aikuisia uroksia. Olin muuten lauantaina 10kk ja sunnuntaina 11 kk ;D Sunnuntain tuomaritäti arvioi minut niin hienoksi nuoreksi mieheksi, että olin värin paras. Voitin siis isot sedät. Iskä sitä ihmetteli kotona. Siellä oli mun pumpulipalloveikkakin. Se on meinaan iso ja kaunis poika. Iskä lähettää sulle terkkuja Lucas!! Iskällä onkin ollut nyt paljon töitä, mutta on se munkin kanssa ehtinyt leikkiä. Mun lempileikki on iskän kaa toi formulaleikki. ********** 1.8.2011 Moikka! Taas mä kävin näytösessä iskän kanssa. Tomppakin lähti mukaan, kun sillä oli kuulemma juhlat. Siitä tuli joku äspee eli superpäämisnisteri. Tomppa sanoi mulle, että se oli hänen viimeinen näytöksensä ja hän ei haluu enää tulla näytöksiin. Minä taas olin viimeistä kertaa kakarasarjassa veljeni Lassi Seinäkiipeilijän kanssa. Sunnuntaina mun toinen veli Leevi Poskiparta oli näytöksessä, joten mä sain jäädä kotiin. Seuraavalla kerralla olenkin jo aikusten (KRÖHÖM) jaguaariluokassa. Tuomarisetä tykkäsi musta ja sanoi, että olen kaunis kissa. Hän laittoi mut nuorten ehdokkaaksi loppukilpailuun. Mä sain oikein ääniäkin siellä vaaleissakin, niin että tulin toiseksi ja jäin vain yhden äänen päähän voitosta. Kiitos Jari-sedälle, kun kannoit mut. Mähän en ole vielä painavakaan, kun tavoittelen vasta 7 kilon rajapyykkiä. Kutonen on rikottu jo ajat sitten. Kiitos IsoÄiti korkista! Mä olen pelannut sillä korkkista. Mä en nyt ehdi kirjoittaa enempää, joten jatkan toiste. ********** 4.7.2011 Moi päiväkirja! Huhhuh...kauhea matka takana!! Liisa laittoi mut autossa semmoiseen suureen telttaan ja mua vähän pelotti siellä!! Se oli tosi kiva kotona sisällä, mutta autossa ei. Nooh, onneks iskä oli mukana ja sain matkustaa sitten autosta hotelliin ja näyttelypaikalle iskän kanssa, joten mua ei pelottanut niin paljoa. Käytiin meinaan tuolla vempe... vai oliks se kempeleellä jossain ihmeen Oulussa. Me yövyttiin jonkinmoisella arinalla. Mä en olekaan ollut ennen yötä poissa kotoa, mutta iskän kanssa mä voin olla missä vaan!! Leikin siellä vaanimisleikkiä, mutta iskää ei huvittanut paljoa leikkiä mun kaa siellä. Se kiipesi hyllylle nukkumaan. Mulle oli siellä oma sänky valkoisilla lakanoilla. Siinä mä pötkätin pitkin pituuttani. Sitä mä vaan ihmettelin, miksi Liisa ei päästänyt mua leikkiin mun systerin Tildan kanssa, vaikka Tilda oli samassa hotellihuoneessa omassa sviitissään. Mä kyttäsin oven takana tilaisuutta, mutta ei... oltais voitu vähän painia niinkuin silloin Pusulassa. Siitä olikin kolme kuukautta, kun viimeksi olin näytöksessä. En enää muistanutkaan, millaista siellä on. Lauantain tuomaritäti ei oikein osannut päättää ja se kävi kysymässä sedältä vähän väliä, kenet sen pitäisi valita. Se setä ei ehtinyt oikein auttaa sitä tätiä. Eiköhän se täti ollut nähnyt aikaisemmin meitä pesukarhukissoja? Mulla oli sen mielestä ihana häntä. Semmoinen kuin pesukarhuilla. Sen mielestä Tilda oli mua kauniimpi. Tuomaritäti sanoi, että olen isompi kuin aikuiset pojat. Silti Liisa nimittää mua kirpuksi ja sanoo, että kirppu mikä kirppu. Plääh!! Nooh sunnuntain tuomari ei kysellyt keneltäkään ja se sanoi, että mä olen isokorvainen vahva, kaunis ja lupaava poika. Mut valittiin värin parhaaksi nuoreksi. Meinaan vaan että taisitte huomata, etten ole enää siinä ipanasarjassa, jossa mun serkkuveli Lore on vielä. Mä näin senkin. Komea poika siitäkin on kasvanut. Muistuttaa muuten yhtä serkkuveljeään ; ) Sitä oli epäilty, ettei se kuulu enää pentuluokkaan. Hienosti Lore osasi esiintyä siellä, ettei mun tarvinnut edes neuvoa ;) Nyt ollaan taas kotona ja tarhassa. Niin olenkos kertonut vielä, että minäkin olen mennyt tarhaan. Eiiii siellä mitään tarhatätiä ole, vaan aina toisinaan toi meidän lihanleikkaaja. Mun mielestä on ihana kirmailla ruohotupsun luota toiselle ja vaania pörriäisiä. Kerran yks sellainen, jolla oli samanvärinen turkki kuin Tompalla, lentää pöristeli siinä seinän takana. Mä yritin houkutella sitä sisään huitomalla ihan vimmatusti. Liisa kyllä sanoi, ettei niihin parane koskea!! Ette ikinä arvaa, että mä sain siellä HIIREN!! Liisa kyllä epäili, että iskä sai sen, mutta mä olen sitä mieltä, että minä sen sain. Tarina ei kerro totuutta. Muuten tänään on mun merkkipäivä, täytän 9 kuukautta!! Onnee mulle ;O ja mun sisaruksille!! Muuten mulle kuuluu hyvää. Olen pikkuisen taas kasvanut ja karvaistunut. Isukille annan kyytiä ja laitan siltä hartiat maahan. ********** 25.3.2011 Terppa! Mä olin iskän kanssa reissussa. Iskä on mun paras kaveri. Mä tykkään hypätä sen selkään ja tarrata neljällä jalalla kiinni sen kyljistä. Iskä aina pudistaa mut alas ja sit me aletaan painimaan. Iskä jopa välillä inisee, että lopeta jo ja sekös saa muhun virtaa ja eiku uudestaan.... Ai niin jossain kaukana nummella me käytiin tässä jokin aika sitten. Mä olin nyt toista kertaa näytöksessä. Mä sain hyvät arviot mun tyylistä. Minulla on kuulemma kaunis rohiili ja pään kaaret. Sunnuntain tädit rakastuivat muhun ja pussailivat mut ihan märäksi. Lauantain peikkotäti oli sitä mieltä että olen treenannut lihaksiani hyvin. Tuomaritäti valitsi mut sunnuntaina edustaan ipanasarajaa loppukilpailuun. Hei mä tapasin nyt sen NostoKarin. Jätkät ovat mulle puhuneet siitä, että se jaksaa vinssata isot pojat hyvin ilmaan. Se harjoitteli mulla kans ja hyvin se sujui ;) sit yks kiltti täti kantoi mut loppukilpiluun, kun sinne ei saa ite juosta. Mä olin ihan ekaa kertaa semmoisessa, vaikka äijät on siitäkin mua valistaneet. Mä rohkaisin sitä Jenni-tätiä, että se jaksaa varmaan kantaa mut kun se edellispäivänä kantoi mun iskän ;) Kiitos Jenni!! Siellä oli myös mun sisko Tilda alias Lempisisko ja Leevi-veikka. Voi kun mun on ollut ikävä niitä!! Ne on hirmusuloisia savunassuja. Muuten me ollaan aivan valloittavan luonteisia sisaruksia. Tilulilu ja Leevi esiintyivät hianosti. Mä niitä vähän neuvoin, että kannattaa nostaa pystikset kohti taivasta ja työntää leuka laatikosta ulos. Me esiinnyttiin siellä koko kakaralauma. Harmi että IsoÄiti ei päässyt meitä kannustamaan. Seumin tätikin ihastui muhun ja sanoi, että mä olen näyttelyhurmuri. Sitäkös Romeo nauraa hekotti kotona. Se makas selällään tiikerin tassut täpläisen masun päällä ja nauraa hekotti itsensä ihan kippuralle. Mä melki loukkaannuin ja sanoin sille totisena levittäen "miehekkäät" hartiani korviin: "mitäs nauramista siinä muka on?" ja samassa hyökkäsin tiikerin masuun kiinni ja siitä syntyi sylipainimatsi. Mä olen jo ISO poika (toim.huom. omasta mielestään). Tää oli kuulemma mun viimeinen ipanasarja ja seuraavaksi kuulemma on nuorisosarja, jossa vähän vanhemmat lapsukaiset esiintyvät, mutta tuun varmaan vasta joskus kesällä seuraavan kerran, koska Liisa on sitä mieltä että meitä pieniä tuodaan harvakseltaan näytöksiin. ********** 17.2.2011 Tsau kaverit! Minä olen pienen pieni Jagge-poika olen Teiskon Vantteroiden uusin tulokas. Tuttuja ollaan juu, koska asun nyt mun iskän kanssa. Porukoilla on nääs jokin tuommoinen huoltajuusjako ja iskä sai mut kasvatettavakseen. Mun iskä on ihan kiva tyyppi. Se hoitaa mua ja leikkii mun kanssa. Ollaan me painittukin ja mä voitin !! Hihih. Kävin kimppuun kuin sika limppuun ja ... iskä lähti pois. Romeon kanssa me ollaan otettu myös harjoitusmatseja, mutta hiukka epistä toi meidän kokoero. Suoraan sanottuna yksi tiikerin tassun huitaisu ja minä olen tatamissa, mutta salaman nopeasti olen ylhäällä ja kimppuun.... Yleensä juoksen tiikerin perässä ja hyppään takaa sen selkään. Romeo onkin mun idoli. Niin Liisa vei mut lapsimallinäytökseen Lahteen. Eka ei kai pitänyt edes lähteä, mutta lähdettiin kuiteskin. Varstakujan topmodellit tuli meidän kyydissä. Siis ne joiden luona mun Lassi-veikka asuu. Minä esiinnyin naperosarjassa ja sielläkin olin nuorimmasta päästä. Lauantain tuomaritäti hypisteli mua ja hänen mielestään mä olen todella lupaava napero.Tuomaritäti sanoi, että voitan aikuiset kilpakumppanini värissä. Sain oikean palkinnonkin. Sunnuntain tuomari piti myös minusta. Se kirjoitti, että olen tyypikäs pikkumies. Ei ... ei mua ihan kauheesti edes pelottanut. Liisa sanoi, että olin reippaampi kuin isäni aikoinaan ekassa näytöksessä. Liisa kutsuu mua kirpuksi- mä en tiedä mikä se kirppu on, mut Romeo on sanonut, että olen Jaguaari ja se kuulostaa paremmalta. Mut en mä mikään turha kirppu ole, sillä olen päässyt Vantteroiden juniorivalmennukseen. Mun paras kamu Pusulassa oli Leidi Viivi. Terkkuja Viippu!! Hän on ihan älyttömän kaunis neito!! Mut mun tarttee nyt mennä katsomaan leikkisinkö nippusiteellä vai nenämahaletkun pätkällä ;). |
Teiskon Vantterat - Maine Coon kissat
Häävalssi tanssittiin keväällä ja nyt kesällä sitten suunnittelimme ihan tosissamme tuota perheen perustamista. Treffailimme useampaan otteeseen ja punaiset autot suhasivat ysitietä ihan kiitettävästi ;O Äippämme kyllä epäilivät, että jäikö se viimeisinkin kerta vain suunnittelun tasolle, koska morsioni oli melki aina lavuaarissa ja minä istuin vieressä, kun huonepalvelusta tultiin käymään sviitissämme ;D No silloinhan oli vielä kuuma kesä ja lavuaari oli ihanan vilpoinen, joten tottamaar järjestin kullalleni mukavat oltavat!! Äippämme vai pitäisikö sanoa anoppimme ovat kyllä eläneet jännittävät viikot odottaessaan joko nyt vihdoin….? Uskokaa tai älkää, mutta äippä on jopa näyttänyt tyytyväiseltä kesän aikana, kun se löysi rakkauskirjeitäni olohuoneesta. Harvakseltaan ja lyhyehköjä mutta kuitenkin ;O Kyllä se impilantti nyt on lakannut toimimasta ja mies alkanut toimimaan ;D
