|
Toffon blogi on sulkeutunut
29.1.2018 Toffon muistolle ikävöiden Vantterat Toffon kymmenvuotinen puheenjohtajuus Teiskon Vantteroiden painiseurassa päättyi yllättäen 27.1.2018. Toffon takajalat olivat halvaantuneet lauantaiaamuna. Muutama päivää aiemmin Toffon kävelyssä oli nähtävissä takapään huojuntaa ja Toffo sai kipulääkettä päivittäin. Toffo söi ennen lähtöään etutassujen varassa aamiaiskuppinsa tyhjäksi, jotta hänen ei tarvinnut lähteä pitkälle matkalle tyhjin vatsoin. Hakametsän eläinlääkäriasemalla Toffo nukahti ikiuneen klo 10:n aikaan. Raskaalle päätökselle ei ollut vaihtoehtoja. Toffon aika oli tullut lähteä 15 vuoden ja 2 kuukauden iässä. Kunnioitamme pitkäaikaisen puheenjohtajamme ja painiseuran toisen perustajajäsenen muistoa. Toffon blogi sulkeutuu ainiaaksi. Sitä ennen kirjoitamme jokainen muistokirjoituksemme tähän Toffolle: Tomppa: Toffo olit painivalmentajani, kun tulin Teiskon painiseuraan. Valmensit minua kärsivällisesti ja isällisesti, vaikka kuvittelin olevani pienenä jo suuri painimestari. Kiitos kaikista lisäannoksista, joita ruokakupistasi sain ottaa silloin kun äipän silmä vältti. Olit aina minulle ystävällinen ja olit luotettava ystäväni. Minun on sinua ikävä Toffo.
Romeo: Muistan aina kun toivotit minut ensimmäisenä tervetulleeksi Teiskoon. Toffo olit varavalmentajani Tompan ollessa varsinainen painivalmentaja. Tarvitsinkin sinun oppejasi, sillä Tompan kanssa meillä meni painit välillä lasten leikiksi. Minulla ei ole sinusta pahaa sanottavaa, sillä olit tasapuolinen ja kiltti Toffo-setä ja luotettava ystäväni. Painiseuramme ei ole enää samanlainen ilman sinua, mutta harkitsen puheenjohtajuutta toiveesi mukaan. Minun tulee sinua ikävä Toffo.
Rasmus: Olit Toffo idolini. Kun saavuin Suomeen, marssit ensimmäisenä määrätietoisena luokseni ja lipaisit otsaani. Sinusta tuli minulle turvallinen isähahmo ja opin hakemaan turvaa ja läheisyyttä luotasi. Olimme sydänystäviä. Hakeuduin harmistukseesi asti aina kylkeesi nukkumaan. Toivotin sinulle aamuisin ensimmäisenä huomenta ja kysyin sanojesi mukaan ainakin sata kertaa päivässä kuulumisiasi. En tiedä kuinka pärjään ilman sinua. Parkkeerasin boksisi päälle lähtöaamuna enkä lähtenyt siitä pois ennenkuin äippä nosti. En olisi halunnut sinun lähtevän. Nyyh. Olen etsinyt sinua, mutta en löydä. Sydämestäni on pala pois sinun lähdettyä.
Jagge: Toffo-setä, oli rakas minulle. Toivotit minutkin tervetulleeksi ensimmäisenä, niin kuin tapanasi on aina ollut ottaa johtajana uusi vanttera vastaan. Kun sinä annoit hyväksynnän, niin kaikki muutkin perässäsi. Pidit meille pojille kuria, mutta et silti puuttunut meidän leikkeihin. Näin että voimasi alkoivat jo uupua ja kunnioitin sitä, enkä juurikaan koskaan sinua mitenkään härnännyt. Hyvää matkaa sinulle Toffo sateenkaarisillalle. Jesse: Toffee-setä, tiesin että olet johtaja ja laumamme pysyikin sen tähden hyvin järjestyksessä. En ole itse mitenkään vallanhaluinen, mutta mietityttää kyllä, kuka ottaa paikkasi. Ihailin aina rauhallisuuttasi ja itsevarmuuttasi. Sitä en kyllä ymmärtänyt, miksi sinä pääsit aina valjastelemaan tarhan ulkopuolelle ja sait tähystellä luontoa sieltä oman katajasi alta samaan aikaan, kun me muut olimme tarhassa. Noh kait se oli johtajan yksinoikeus. Täällä on jotenkin hiljaista nyt, kun olet lähtenyt. Olemme kaikki surullisia. Rakkaudella Jesse. Hilu: Minun on sinua Toffo ikävä, vaikka et puheenjohtajan nuijaa minulle antanutkaan. Sain sinulta kerran suukon otsalleni ja siitä päivästä lähtien ihailin sinua, vaikka en sitä tainnut aina näyttääkään. Minusta ei tule seuraajaasi, sillä muutan takaisin Maman luo. Pojat kyllä pärjää. Romeo on luvannut nuijia seuraavan kokouksen. Lepää rauhassa Toffo. Mocca: Johtajasetä, tiedän että olin lempityttösi ja sain sinulta useinkin suukkoja ;D Sanoit minulla aina, että olen maailman kiltein tyttönen. Niin mä olenkin! Sanoit, että äippä oli sanonut minun kuvaan ihastuessaan, että muistutin sinua pienenä, meillä kun on samanlainen ruskeavalkoinen kuvio nassussa. Et jaksanut minun kanssani enää leikkiä, mutta olit turvallinen setä, joka onneksi komensit noita vallattomia jätkiä. Painioppisi on painunut meidän kaikkien kalloihin syvälle ja olemme kyllä Teiskon paras painiseura. Toivottavasti sinun on nyt hyvä olla, minun on sinua ikävä. TÄHÄN PÄÄTTYY TOFFON BLOGI 19.1.2018 Hyvää alkanutta vuotta! Pääsin minäkin tälle vuodelle! Ai kuinka voin, kiitos kysymästä! Ihan hyvinhän minä, mitä nyt noita kohtauksia on ollut. Kävin lääkärin juttusilla tuossa joulukuulla vai oliko se jo marraskuulla. Lääkäri tutki minua kauan ja totesi, ettei mitään neurologista vikaa löydy. Nivelrikkoahan minulla kuulemma toisessa polvessa on ja takaosan lihaksisto on jo kuihtumaan päin, mikä tällä iällä on ihan normaalia. Lääkärin mielestä olen melko laihassa kunnossa, vaikka syön erittäin hyvin. Hän oli hieman huolissaan masuni muodosta... muka pömppö. Höh, se on vanhan herrasmiehen komea masu. Painoin 8,4 kg ja äippä sanoi, että olen kyllä laihtunut parhaista päivistäni, jolloin painoin yli 10 kiloa. Verikokeet olivat kaikki normaalit, joten en minä nyt ihan heti kuolemassa ole, vaikka äippä itkeä tihrustikin tulomatkalla. Lääkäri sanoi, että pääni pitäisi magneettikuvata, mikäli haluttaisiin maksaa tuhat euroa. On se huvittavaa, ettei ihmisen pään kuvaaminenkaan maksa noin paljoa. Äippä sanoi, ettei kuvaaminen auta mitään. Mahdollista siis, että minulla on aivokasvain tai sitten ei ole. Jos se on, sille ei voida tehdä mitään. Epilepsialääkettä voitaisiin minulle kokeilla ikäänkuin sokkohoitona. Äippä jäi silloin miettimään, mutta nyt viime maanantaiaamun kohtauksen jälkeen äippä sanoi, että kokeillaan nyt. Se oli kuudes kohtaus syyskuun ensimmäisen jälkeen. Äippä vähän pelkäsi, että jos en kestä lääkettä, mutta hienosti nielaisen oivariininokareen sisällä lääkkeen eikä minulle mitään ihmeellistä väsymystä eikä sekavuutta ole tullut. Jos kohtaukseni johtuvat aivokasvaimesta, niin lääke ei ehkä auta. Nyt kuitenkin annosta pikkuhiljaa nostetaan ja saapas näkkee sitten miten käy. Niin juu, kyllä minä vielä olen puheenjohtajan pestini hoitanut. Meillä olikin kokous juuri. Meillä oli siellä isoja asioita mietittävänä ja kokous kesti tavanomaista pidempään. Naisjaostosta tuotiin tiedoksi tilanne, että Mocca pohdiskelee pitävänsä taas vuotuisen taukonsa treffeistä. Siitä ei miesväki oikein tykännyt, mutta naiset ovat naisia eikä näitä juttuja miehiltä kysytä. Olenhan minä tästä Hilun uutispommista kuullutkin jo. Hän pohtii vakavissaan muuttamista takaisin Maman eli Gildan luo heti, kun tilaisuus siihen koittaa. Mocca sanoi, että se on katastrofi Vantteroiden naisjaostolle, jos hän jää yksin. Pojat hirnuivat, että tee itelles kavereita, mutta Mocca vaan näytti kieltään. Hilu sanoi, että muuttoajatukset liittyvät hänen alkuperäisen äipän ikävään mutta myös siihen, että Jagge ei kunnioita häntä vaan sättii ja härnää aika ajoin. Minä, krohom, olen jo päässyt keskusteluväleihin Hilun kanssa ja minun nähty kerran (vain yhden ainoan kerran!) lipaisevan Hilun otsaa. No ei tartte tollasesta tehdä mitään päätelmiä!! Miesjaostossakin tapahtunee muutoksia, sillä Jaggen ura siirtynee konsulttivaiheeseen lähiaikoina. Olen vahvasti sitä mieltä, että siten saadaan rauha taloon. Äänestimme asiasta äänin 6/8. Mocca ja Jagge itse eivät puoltaneet päätöstä, mutta joutuvat taipumaan enemmistän tahtoon. Äippäkin pääsee vähän eikun siis paljon helpommalla. Älkää kysykö multa, mitä Jagge tuumaa... kysykää siltä itteltään. Ans kattoo mitä sitten tapahtuu. Äippä sanoi arvoituksellisesti, että voi tapahtua mitä vaan. Jagge ilmoitti perheosuudessa, että hänen lapsenlapsensa voivat hyvin ja Bernard on muuttamassa Teiskoon, mutta ei meille!! Yllätyksiäkin voi kuulemma olla tulossa, mutta sitten Jagge veti suunsa suppuun ja ilkikuriseen virneeseen. Siinä ne tärkeimmät vissiin olivat. Pitäkää nyt mulle peukkuja, että toi lääke auttaisi! 22.10.2017 Ette saa alkaa itkemään, mutta sain viime yönä toistamiseen epilepsiakohtauksen. Edellinen oli muutama viikko sitten. Ihmettelin vain, miten olo on niin pökkeröinen ja jalat eivät meinanneet kantaa. Heräsin äipän tyynyltä, kun äippä nosti mua siihen kyljelleen ja koholleen. Äippä sanoi, että mulla oli epilepsiakohtaus. Nyt aamulla olen taas kunnossa. Äippä lupasi kysellä lääkäriltä, mitä mieltä hän on noista kohtauksista. Tottakai täällä on nyt alkanut kähinä siitä, kuka on seuraajani Teiskon Vantteroiden puheenjohtajana. Tomppahan se olisi ikänsä puolesta järjestyksessä, mutta Tomppa ei halua alkaa johtajaksi. Romeon kai se sitten täytyy ottaa se vastuullinen pesti, jos hän sen haluaa. Olen kyllä hyvin tietoinen, että Rasmus haluaisi tuon paikan. Pitää varmaan kutsua hallitus koolle. 1.9.2017 No johan oli kokous. Jagge oli ilmoittanut perheasiaa esityslistalle ja jouduimmekin viettämään hiljaisen hetken poisnukkuneen pikkuenkelin muistoksi. Jaggelle odotettiin perheenlisäystä, mutta elämä päätti toisin. Pieni hopparivalkoinen pikkuenkeli liitelee nyt sateenkaarisillalla. Älä kysy enempää, en kerro. Nämä ovat perheen sisäisiä asioita. Jagge sanoi, että elämän täytyy jatkua ja niinpä Jaggea piristi Moccan treffikutsu. Saapas näkkee, mitä kenkä tekkee. On tässä opittu ainakin odottamaan. En tiedä jaksaisinko minä enää kakaroita hoitaa, jos Mocca sellaisia tuonne kammariin pyöräyttäisi. Muutoin täällä on hyvin reviiritietoista väkeä. Äipän kärsivällisyys on ihmeesti riittänyt, vaikka hän on useamman kerran herännyt siihen, että jalat kastuvat. Jagge jopa lähestyi sulkakynä ojossa äipän jalkoja, kun äippä istui sohvalla. Äippä uhkasi ostaa Jaggelle taibokserit. Poikansakin kuulemma käyttää semmoisia. Sallikaa minun puhjeta röhönauruun!! Ai että oliko meillä esityslistalla muuta. Hilun asia odottaa vielä toteutumistaan. Uuden kiipeilypuun hankinta on entistä lähempänä, sillä kaksi raapimispuuta on kärsinyt vesivahingoista. Juu... harvei-mysrky täälläkin kastelee... heh heh. Ai niin, nyt alkoi syyskuu. Se on sitten marraskuussa minun 15-vuotispäivänikin, joten pitänee alkaa järjestelemään juhlallisuuksia. 25.2.2017 Meillä oli hallituksen kokous. Pöytäkirjat julistettiin salaisiksi, kyllä! Ai ei voida, no mut kyl vaan voidaan ;D Sen verran voin paljastaa aiheista, että tänä vuonna saattaa tapahtua merkittävä muutos Naisvantteroiden jaostossa. Hilu, naisvantteroiden johtajana on vaikean valinnan edessä. Pyysin tässä asiassa veto-oikeutta nopeuttaa päätöstä, mutta äippä ei suostunut siihen. Lisäksi Jaggen naisten lukumäärä oli käsittelyssä hallituksessa, mutta niistäkään ei ole lupa puhua enempää. Mocca esitti lupaa katsella myös muita miehiä, kun Jaggen kanssa on hiukan takunnut tuo yhteistyö. Lisäksi päätimme hankkia silinterit meille kaikille. Sitä ei vaan kannata jättää mihinkään niinsanotusti ylösalaisin. Jaa miksi, no koita arvata?! 8.1.2017 Oumai, nyt nyt onkin tulossa ihan hirmu tärkeä asia käsittelyyn seuraavassa hallituksen kokouksessa. Tuskin maltan odottaa :D Ai milloin, no taitaa mennä helmikuulle, mutta katsotaan! Ilmoitan kyllä. Joo tiedän, että minä olen seuraava kylpyvuorossa. Lenttuutin jo karkuun tänään, kun olin ihan varma, että äippä pesee mun takkini, mutta onneksi se pesikin Rasmuksen toppatakin. Toi Rasmun on kyllä mun mielestä läheisriippuvainen. Se on koko ajan mun kyljessä kiinni. Meen mä mihin tahansa, niin se nallukka on köllöttelemässä mun viekussa ja pökkäsemässä mua. Välillä on ihan pakko sanoo sille, että voisitko pitää pientä hajurakoa. Onhan se kiva, että tykkää mutta... No, ei muutakuin uutisrikasta uutta vuotta kaikille! 31.10.2016 Ounou, kyllä tuo dementia alkaa jo painaa, kun olen vallan unohtanut kirjoittaa plokiini. Onhan meillä ollut vaikka kuinka monet hallituksen kokouksetkin, mutta... ai niin nyt muistinkin. Ne pöytäkirjathan julistettiin salaisiksi ja kokous pidettiin suljettujen ovien takana. Lehdistöä ei siis päästetty paikalle. Riittää ihan, että toi meidän kakrulauma esiintyy pikkukakkosessa 2.12. Ai monelta, no ei kuule mitään hajua. En pruukaa kattella mitään pikkukakkosia. Nyt pitää kattoa tietty, kun Mocca, Romeo, Jesse, Jagge ja Hilu esiintyvät. Ai mitä meille kuuluu. Noh ihan hyvää kiitos. Pikkasen lonkkaa välillä kolottaa mutta kyllähän tässä vielä mennään päivä kerrallaan. Terveyttäkin on Luoja antanut, että mikäs tässä on valmistella omia 14-vuotispäiviä. Ajattelin pitää nyt oikein kunnon juhlavastaanoton. Ei sitä meinaan meikäläiset liian usein tuollaisia lukemia juhli. Kuten olen sanonut aiemminkin, meidän Roope-vainaa lähti sateenkaarisillalle 14-vuotiaana ja sanoi minulle, että pistä poika perässä samat lukemat mittariin niin hyvä on. Lupasin ja nyt ollaan kohta lupaus lunastettu. Syntymäpäivälahjaksi toivon possun sydäntä. Se saa veden kielelleni. Jaksan syödä sydäntä vaikka kuinka paljon. Äippä laittaakin mulle ison kipollisen ja hups ja lurps se on hävinnyt :D Ai mitä on kokouslistalla, no arvaatte kait mitä toi Jagge sinne aina tuo. Se on hakenut mairtsaatista vai mikä se oli.. naimalupaa ton meitin Moccan kanssa. Ei siitä mitään ole tähän asti tullut, mutta en mene vannomaan tulevaisuudesta. En muuten meinaa jaksaa enää tota nuorison koheltamista. Jesse menee täällä välillä kuin päätön kana. Äippä sen tossa kynikin, että ihan kanan näköinen se onkin. Samoin Jagge kurvasee mutkat suoriksi puhumattakaan Moccasta, joka viskoo katon rajasta kaikki posliiniset esineet alas. Sehän on kuin joku kattokassinen, kun se hilluu tuolla keittön kaappien päällä. Pari kertaa se on erehtynyt kokeilemaan, pääsisikö se kävelemään verhotankoa pitkin, mutta silloin äippä on jyrähtänyt. Mutta kyllä Romeo ja Rasmuskin vielä kaahaavat kuin vähämieliset. Tomppupomppukin täytti jo 11, joten me Tompun kanssa ollaan enemmänkin semmoisia rauhallisia pappoja. Jeps, ei muutakun heikunkeikun ja palataan asiaan mun syntymäpäivillä! 7.11.2015 Noniin kokous on nuijittu ja pöytäkirja tarkastettu. Hitsipilli mikä meteli siellä kokouksessa oli. Jouduin todenteolla nuijimaan hiljaisuutta. Rutiinijuttujen lisäksi käsiteltiin ensimmäisenä Jessen säätyasiaa. Jessehän siis ilmoitti meidän kaikkien ällistykseksi menneensä naimisiin ja perustaneensa perheen. Jesse oli niin polleeta, ettei sarkapöksyissään meinannut pysyä. Hän on siis käynyt naimisissa Jaggen exvaimon äidin Dahlia Viidan kanssa, joka on minullekin sukua. Jouduin hiljentämään Jaggen, koska hän tulistui hirmuisesti siitä, että Jesse on mennyt hänen lastensa mummun kanssa naimisiin puhumatta hänelle mitään. Minä pyysin hiljaisuutta ja sanoin elämän laki nyt vaan on se, että toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä eikä se siitä miksikään muutu. No Jagge rauhoittui ja onnitteli Jesseä. Rasmus ei kauhesti asiaa kommentoinut myhäillen vain, että hänen vaariasemansa vahvistui. Totesimme siis Jessen siirtyneen ukkomiesten sarjaan. Toisena asiana listalla oli etäjäsen Tikrun hyväksyminen täysjäseneksi. Tikru oli toimittanut asiakirjan, jolla hän todisti saavuttaneensa ja jopa ylittäneensä vantteroiden painiseuran täysjäsenyyden rajan 9 kiloa. Tikrulla on siis ääni käytettävissä kokoustemme äänestyksessä. Hän asuu valitettavan kaukana tällä hetkellä, mutta hän toimittaa valtakirjansa minulle aina tarvittaessa ellei pääse kokoukseen. Samalla Tikru esitti toiveensa siitä, että hän saisi jossain vaiheessa tutustua suvun tyttöihin, koska vaimoa on vailla hänkin. Kolmantena asiana naisjaoston peejii Hilu teki aloitteen Mummo-jaoston perustamisesta. Hän perusteli sen sukupuolten tasa-arvolailla, koska Rasmuskin kuulemma saa Vaari-jaostossa etuisuuksia. Minä selvensin, ettei meillä toistaiseksi ole mitään vaarijaostoa koska on vain yksi vaari ja nyt vain yksi mummo. Pääsimme konsensukseen siitä, että asiaan palataan sitten kun tai jos vaarien tai mummojen määrä kasvaa. Noh sitten käsiteltiin Jessen isäjaostoon pääsy, joka hyväksyttiin yksimielisesti kaikin äänin. Jesse näytti lastensa kuvat. Muissa asioissa Romeo kertoi, että pikkukakkosen ohjelman ulostulo on hieman myöhässä, mutta Sirkulta saamiensa tietojen mukaan ohjelmaa ollaan työstämässä. Sirkku lähetti pikkukakkosen teepaidan, mutta Romeo oli antanut sen äipälle sillä hän olisi näyttänyt siinä ennemminkin tiikeriltä punaisessa yöpaitulissa. Lopuksi Mocca kertoi näyttelymatkastaan Malmöön maailmannäyttelyyn ja hurrasimme hänelle sertistä. Totesimme Moccan matkan onnistuneen odotettua paremmin. Yksimielisesti esitimmekin hänelle, että hän jatkossa hoitaisi kaikki mallikeikat meidän kaikkien puolesta. Kiitämme Jilleä ja Jillen äippää, että olitte Moccan ja äipän matkakaverina. Totesimme, että Mamma hoiti meidän huollon hyvin. Koska Mamma on jo iäkäs niin totesimme, että lienee viisasta jatkossa pyytää toista naapuria pidempiin hoitokeikkoihin. Sieltä näytettiin vihreää valoa suunnitelmalle. Päätimme kokouksen ja söimme naudanpiffiä kanakastikkeen ja cookieslisukkeiden kera. Seuraavan kokouksen ajankohtaa ei päätetty, vaan kutsun sen koolle kun asioita on tarpeeksi listalla.
Tuossa kuvassa ei näy meidän naisjaosto, koska he istuvat pöydän toisessa päässä. Niin tiedoksi, että mulla on synttärit ensi viikolla!! Ja nyt tämä ukko menee maaten. 30.10.2015 Huh huh!! Ei enää vanha pää pysy mukana. Ens viikolla kokoustetaan ja en ota enää asialistalle yhtään uutta asiaa... tää menee ihan villiksi tää touhu täällä. Kuka keksii milloin mitäkin hullutuksia kuten nyt tää viimeisin mummohullutus, pah. Pitää myös alkaa valmistelemaan omia synttäreitä ja tekemään lahjatoivelistaa äipälle. Äippä vei äsken Roope-vainaan haudalle kynttilän. Roope-sedän kanssa me perustettiin tämä Vantteroiden painiseura. Kääntyis lie ukko haudassaan, jos tietäis että täällä on akkoja nykyisin. No niin olihan Roopellakin oma tyttöystävä Samu, mutta mulle Roope sanoi, että pysy poika miehenä äläkä ruppee ukkomieheksi. Ja minähän pysyin, vaikka viisi naista on mua aikoinaan kosinut ;O Noh mitäs menneistä. Nykyään tykkään makoilla omassa loossissani vaatehuoneessa enkä jaksa noitten nuorempien hömpötyksiin lähteä mukaan. Sitä vaan, että hyvää pyhäinmiestenpäivää sitten vaan kaikille miehille! 1.9.2015 Huomentapäivää! Esityslistalle on tullut niin paljon asiaa ja asian vierestä, että kyllä pitää taas kutsua marraskuun alussa vantteroiden hallitus koolle. Taas tulee joku uusi jaostoesitys. Siis mä en kestä. Ai miten olen voinut, kiitos kysymästä! Tässähän se menee päivä kerrallaan. Paljon nukun pitkin päivää ja yöt päälle, sillä kyllä tuo ikä jo tuntuu. Terveenä olen muuten saanut olla ainakin näin päällisin puolin. Rasmushan haluaa olla mun sydänystävä. Se ukko tulee puskemaan mua aamuisin ja lepertelee mulle hyvät huomenet. Välillä sanon sille, että meekkös siitä nuoleksimasta. Ei vais mä tykkään siitä teddynallesta kyllä, vaikka en aina jaksa sitä. Niin sitä piti vielä kertomani, että Rettu Kepolainen on nähty täällä kahden lapsensa kanssa. Ne Kepolaisen lapset on niin kesyjä, että ne istuu pihassa keskellä kirkasta päivää. Äippä sanoikin, että minun pitää olla varuillaan, kun ulkoilen valjaissa ja istuskelen tuolla pellon reunassa. Semmosia sitten, päiväunille taidan tästä mennä. 1.9.2015 Buuah.. ei meinannu naurusta tulla loppua kun äippä lähti putipuhtaan Jessen kanssa Hakametsän lanttikauppaan ja palasi litimärän ja ihan silmiäkirvelevän kollinpissin hajuisen rontin kanssa suoraan pesuhuoneeseen. Äippä sano, että kyllä hävetti mennä pikkukoiriensa kanssa istuvien ihmisten viereen, kun tiesi että henkeäsalpaava tuoksu leijaili ympärillä. Onneksi äippä oli vuorannut boksin vaipoilla ja sai kuivitettua alusia, mutta kun jässikkä pissasi puuhkansa ja masunsa litimäräksi niin ei auttanut kuin tarjota pyykkipoikaa Annelle. Ai että kun ihan mahaan sattuu kun oon nauranut niin. Kylpyynhän se meitin Kollinalle sitten päätyi. Ai muita uutisia, oo..onhan niitä, mutta mä en ehdi nyt, kun lähden tiluksiani katselemaan. Se on moro!
20.3.2015 No huh... lopultakin noi pöytäkirjat saatiin tarkistettua. Ihan vaan tiedoksi, että äippä sanoi eilen hankkineensa nokialaisen. Juu u kotimainen kuulemma! Ootan mimmonen känny se on !!? Eiks ne nokialaiset ole kännyköitä tai renkaita?! No niin, sori kun on kestänyt mutta mennään siis hallituksen kokouksen pöytäkirjaan. Ensimmäisenä minä peejii Cornelius Toffee avasin kokouksen ja laskimme paikalla olevat hännät ja kirsut. Kaikkien kirsut ja hännät olivat paikalla, mutta Jagge sai huomautuksen hieman rasvaisesta hännästään, nih! Kokous oli siis päätösvaltainen ja esityslistalle olikin tullut niin paljon asiaa, että sovimme, että muut asiat käsitellään seuraavassa kokkouksessa. Ensimmäisenä tarkastimme edellisen kokkouksen muistion. Tompan piti valmistella HooKoo-esityksensä, mutta hän oli unohtanut koko jutun, joten hänen ehdotuksensa raukesi. Toisena asiana oli Hilun esitys Naisjaoston ... kuvitelkaa N a i s j a o s t o n perustamisesta. Onko älyttömämpää kuultu!! Teiskon Vantterat on minun ja Roope-vainaan aikoinaan perustama raavaiden vantteroiden coonimiesten painiseura ja tuo ajatus tuntui aikas kaukaa haetulta. Hilu oli hankkinut kaiken kukkuraksi asianajajan, joka vetosi tasa-arvolakiin. Taisin siitä jo mainitakin. Hilulle kumminkin annettiin tehtäväksi hankkia itselleen jaostoon toinen jäsen, sillä eihän hän yksin voi mitään jaostoa perustaa. Hilu sanoi, että hän on laittanut selvitysnaisen asialle jo ajat sitten ja homma on boksissa pikapuoliin. Minähän kröhöm... itseasiassa pidän naiskauneudesta, mutta tuon Hilun kanssa on aina vähän suukopua, kun hän yrittää komennella täällä minun alaisiani. Sanoin Hilulle, ett hankkii sitten oikean huippumallin. Tämän asian vääntö ja äänestys kesti niin kauan, että päätimme lopulta kokouksen puolen yön aikaan. Kokousavustajamme toi onneksi vettä ja naudanlihaa, että saimme päätökset valmiiksi. Anskattoo sitten millainen huippumalli Hilun Naisjaostoon liittyy. Hilu sanoi, että ei siinä kuule kauaan kirsu tuhise, kun naiset pistää tuulemaan. No juuh... kertokoon joku muu..Sanon vaan , että H e l t t i n e n sentään miten sopiva värivalinta koltussa ja nassu on enemmän kuin peilistä tuttu ;D Ja minä lipaisin pientä ruskeaa häntää, toivotin herrasmiehen tavoin tervetulleeksi ja .. kysyin neidon nimeä ja se on kuulemma TyraBänks. No vot! Sen enempää ei voi huippumalliin enää viitata!
14.3.2015 Ai ihanuus, pääsin tänään valjaissa kevään ensimmäiselle ulkoilureissulle. Ei siis mitään mahtavampaa voi olla!! Hurrasin ja tepsuttelin, äippä sanoo, että köpöttelin... kuivien haavan lehtien päällä .. nuuhkin ja haistelin kevään tuoksuja suukku pikkasen raollaan. Ruoho oli kyllä vielä ylivuotista, mutta äippä löysi jostain jo vihreää ja näkyi syöttävän sitä tarhan verkon raosta tiikerille. Juu tämä haapametsä on ikioma, muut eivät sinne tule. Siellä on Roope-sedän hauta, jonka hoitaminen on yksin minun vastuullani...tietenkin. Niin maaliskokous meillä oli, mutta pöytäkirjan tarkastajat ehtivät tarkistaa pöytäkirjan vasta torstaina, niin en vieläkään voi julkaista sitä. Voin kyllä senverran paljastaa, että isoja muutoksia on taasen tulossa...enkä minä oikein pidä niitä tarpeellisina, mutta tasa-arvovaltuutettu otti Hilun pyynnöstä kantaa asiaan ja antoi lausuntonsa: sen mukaan ketään ei saa syrjiä sukupuolen vuoksi. Niinpä jouduin taipumaan tuon Hilun hössötyksiin. Se on nyt niin tärkeenä ja odottaa torstaita kuin kuuta nousevaa. Sanoi, että torstai on toivoa täynnä ja silloin tehdään historiaa. Hohhoijaa.... on se pallo ennenkin pyörinyt, vaikkei noi naiset nyt kaikesta hössättäisi niin paljoa. 21.2.2015 Jouduimme siirtämään kokousta kevätkiireiden vuoksi maaliskuun alkuun :O Siksi siis en ole raportoinut kokouksesta vielä. 1.2.2015 Voi elämän kevät, vasta syyskokous saatu pidettyä ja nyt taas uutta esityslistaa pukkaa. Ensi viikolla meillä on tärkeä kokkous enkä meinää päikkäreiltäni ehtiä laatimaan kokouskutsua, kun on niin kiirusta niin kiirusta. Tällä kertaa äippä sanoi, että sillä on meille esityslistalle tärkeä asia, josta meidän pitää äänestää yhdessä. Jagge ja Jesse supattivat jotain tuolla keskenään, mutta sen nyt tietää mistä nää jepet puhuvat. Mutta meinasin kieleni nielaista, kun Rouva Hilu Haley Hurricane tuli tuomaan esityslistalle asiaa. Rouva purjehti hopealeningissään niin tärkeän näköisenä luotani pois, että voitte vaan kuvitella, että sen tärkeämpää asiaa ei hänen mielestään ole Vantteroiden hallituksessa koskaan käsitelty!! Valitettavasti en voi vuotaa vielä julkisuuteen esityslistaa. Äippähän on laitettu vuoden alusta taas tienaamaan meille piffirahoja ja tämä vuosi alkoi siten rauhallisissa merkeissä. Meidän päiväjärjestystä käännettiin neljällä tunnilla taaksepäin ja niinpä tiuku on repinyt meidät hereille aamuisin kello viisi. Ollaankin nyt nukuttu aamupäivätirsat oikein pitkän kaavan mukaan, kun äippä ei ole täällä häirittemässä. Jaggekin on pysynyt eläinlääkärireissun jälkeen kutakuinkin nahoissaan eikä ole enää haastanut riitaa isänsä eikä Tompan kanssa. Oikeestaan meillä menee tällä hetkellä oikein mukavasti. Niin että ei muuta kuin ensi viikkoon! 19.10.2014 Nonih, vantteroiden hallituksen kokkous on taas pidetty. Hilu toimi sihteerinä. Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin taas Tomppa ja Jesse, koska he ovat yleensä pöydällä valmiina. Ääntenlaskijaksi valittiin Jagge, koska hänellä on tällä hetkellä matalin ääni. Totesimme kokouksen päätösvaltaiseksi, sillä paikalla olivat kaikki kutsutut kirsut. Hyväksyimme esityslistan, jota Tomppa kyllä luuli ensin ruokalistaksi. Esille tuotavina asioina olivat Jaggen siviilisäädyn muutos. Todettiin, että Jaggen ruksi laitetaan kohtaan ”ukkomies”. Jagge esitteli meille perheensä. Vantteroiden puolesta onnittelumintut ojensi sihteeri Hilu. Todettiin – kröhömm- että sukutaulussa on myös minun sukuani, sillä äitini on myös Jaggen rouvan isomummi ja minun isomummini on rouvan mummo ;D Sukulaisplikka siis tämä Jaggen vaimo. Eikä siinä kaikki. Vantteroiden perustajajäsenen edesmenneen Roopemme isä on rouvan vaarin vaari, joten hän on sukua myös Roopelle. Jagge antoi tiedoksi, ettei hänellä ole tällä erää elatusvelvoitetta lapsiinsa, toisin kuin Rasmuksella oli ollut ensimmäiseen ja kolmanteen pentueeseensa. Toisena asiana käsittelimme Rasmuksen tittelihakemusta. Hän ottaa käyttöön ISI-tittelin lisäksi PAPPA-tittelin, jonka myötä hänestä tulee varapuheenjohtaja arvostuksen osoituksena lapsenlapsista. Romeo ja Hilu esittivät myös kiinnostuksensa tähän toimeen, mutta Hilu nyt valitettavasti sääntöjen puitteissa ei ole mahdollinen. Hilu esitti eriävän mielipiteensä ja perusteli valintaansa sukupuolten tasa-arvoperiaatteella. Romeo sai vain kaksi ääntä (Tomppa ja Toffo), joten Rasmuksesta tehtiin varapuheenjohtaja. Kolmantena asiana Jagge pyysi poikkeuslupaa äänioikeussääntöön, perusteluna että hän on perheellinen ja jatkanut vantteroiden sukua. Vantterat kuitenkin äänestivät 4-1 säännön muuttamista vastaan. Ainoastaan Rasmus äänesti poikansa ehdotuksen puolesta. Jaggen on siis odotettava 9 kiloon asti äänioikeutta. Romeo oli tuonut pöydälle aloitteen kuonokohtaisen liha-annoksen nostosta 30 grammalla. Ehdotus hyväksyttiin kaikin äänin ja annetaan tiedoksi lihanhankkijalle. Samalla kirjattiin tiedoksi, että Power of Naturea on taas saatu Teiskoon. Tomppa oli tehnyt aloitteen, jossa hän ehdotti Hookoonsinisen ottamista päivittäiselle ruokalistalle kasvisvaihtoehdoksi. Tämä aloitteen käsittely siirrettiin seuraavaan kokoukseen, koska Tompalta pyydettiin tarkempia perusteluja aloitteelle. Esille ei tullut muita asioita joten nuijin kokouksen nyrkilläni päättyneeksi. 13.9.2014
Jahhas, onkos mulla tää plokkaaminen jäänyt näin vähälle!? Olen kirjoittanut viimeksi melki vuosi sitten, kun Hilu tuli. Ai miten on mennyt... no mennyt on ;D Äipän mielestä paremmin kuin olisi ikänä edes osannut toivoa. Nooh minua pikkasen alkoi ottamaan pattiin, että nainen tulee taloon ja alkaa määräillä täällä, että kuka saa juosta ja kuka saa tehdä mitäkin. Alkuun varsinkin jos joku juoksi niin Hilu oli heti sormi pystyssä hiileemässä, että lopettakaa tuollainen riehuminen. No kröhömm... Johtajan ominaisuudessa päätin, että Hiluhan ei tätä MINUN laumaani komentele, nih! Päätin näyttää Hilulle, kuka on isäntä talossa. No tietty silleen hienostuneesti, sillä Herrasmiehenähän minut tunnetaan. Aloin Hilun läheisyydessä pyyhkimään suupieliäni oven pieliin ja tuolin jalkoihin, näyttäen että tässä on minun reviirini. Hilu äksyili mulle, että häivy siitä, mutta minä vain jatkoin suupielieni hinkaamista ja kävelin perässä... heh.. ihan äipänkin ärsytykseen asti. Äippä tuli välillä jo komentamaan, että jätä se Hilu rauhaan. Sanoin että en mää oo mitään tehnyt, kunhan merkkailen tässä valtakuntaani. Niinpä ajan kanssa, sain Hilun ruotuun. Hän uskoo nykyisin minua ;D Ei minun tartte kuin paikalle kävellä, niin Hilu mieluusti väistää. No joo kyllä me väliin pötkötellään ihan vierekkäinkin, joten yhteiselo sujuu ihan rauhallisesti ja Hilu on hyväksytty porukkaan. Hilu nukkuu äipän jaloissa ja minä äipän tyynyllä. Mutt senverta pitää sanoa, että kyllä tuolla naissukupuolella tuppaa olemaan hieman huonompi huumorintaju! Poikansa Jessen kanssa Hilu jopa leikkii, kun se on sen "pieni" mussukka....toooosi piäni juuu.. Noh muuten eloni on rauhaisaa, meitsi on nauttinut kesästä, ulkoillut valjaissa, metsästänyt hiirulaisia... istuskelen mieluusti myös Oomeon kanssa terassilla katsellen kylän harakoiden, rastaiden ja oravien touhuja. Päiväksi kömmin omaan nukkumapaikkaani nukkumaan. Ai mikä se on...? No se on nyt taas vaatehuoneen lattialla oleva kuljetusboksi. Äippä pitää mulle yhtä boksia auki. Siellä on pehmoinen patja mulle. Kesällä en siellä nukkunut, mutta kun äippä laittoi sinne vanhan villapaitansa patjan päälle niin heti menin sinne... alkaa taas nuo ilmat kylmetä niin vanhan luut tykkää lämpöisestä. Se tullee sitten 12 vuotta täyteen mulle marraskuussa... terve olen saanut olla.... joku rasvapatti ilmeisesti mulle on tullut tuohon lapaluun päälle, muttei se ole edes kipeä. Juu köpsettelen kyllä kuulemma jo kuin vanha pappa, mutta eikös sitä tässä iässä saakin olla jo papparainen ;D Ruoka maittaa mulle kyllä vähän liiankin hyvin ;D Niin on vissiin hallituksen kokous tuossa lokakuulla taas edessä ja poijaat ovat tuoneet esityslistalle paaaaljon asioita, tosi isojakin asioita. Miälenkiintoinen kokkous on tulossa! Juu kerron, kerron sitten mutten voi etukäteen kertoa... 10.11.2013
Noniin... asiaan. Kiirettä on pitänyt, kun muutenkin on esityslista jo aivan täynnä aiemmista asioista, joten pidimme ylimääräisen hallituksen hätäkokouksen tästä sukulaisasiasta. Äänestimme siitä annammeko rakastavan kodin naapurin tytölle; siis Jessen äidille, joka myös Rasmuksen rouvana tunnetaan. Kokkouksessa olivat kaikki äänivaltaiset kuonot paikalla ja lisäksi Jaggen kuono, jolla ei ole vielä äänioikeutta, mutta jonka mielipiteen kuitenkin kuulemme. Rasmus äänesti tyhjää mutta neljällä äänellä ja Jaggen puoltavalla lausunnolla hyväksyimme ehdotuksen, jonka mukaan annamme Hilulle kodin. Pitäähän sukulaistyttöä auttaa. Johtajan ominaisuudessa otin tietenkin kröhömm... arvon Ladyn vastaan. No heh mielellänihän minä sen tein, sillä miellyttävän oloinen rouva on ;) Pidin hänelle seuraa ensimmäiset päivät ja vahdin häntä herkeämättä, mitä nyt äippä ajoi minut pois hänen sviitistään, jotta hän saa välillä levätä. Täytyy sanoa, että on tuo naisen läsnäolo on piristänyt tätä äijäkaartia ... tai no ainakin minua ; /. Vantteroiden seuran jäseneksi Hilua ei kyllä valitettavasti voida ottaa, mutta joku neulomisseura olisi hänelle sopivampi.
28.10.2013
Voi elämän syksy!! En tiedä uskonko vanhoja silmiäni vai näenkö jo näkyjä.... mutta kun tänään olin kiipeilypuun kupissa (joka muuten kallistuu uhkaavasti), niin olin ihan näkevinäni meidän terassilla vieraan olennon! Sinne ei edes pitäis vieraiden päästä ollenkaan. Ei se ollut kukaan meistä enkä ole varma mitä lajiakaan, toisaalta se muistutti perhosta mutta toisaalta kettua ja se oli niin erivärinen mitä koskaan olen nähnyt. En oikein osaa edes sanoa sitä väriä, mut jos kuvailisin sitä olentoa, niin sillä oli isot korvat ja paksu pyrstö ja ehkä jos nyt voisi sanoa kirjava vartalo...ei se ei ollut Satumetsän pupukaan. A i v a n ennenkuulumatonta. Tuossa on kulkenut niitä valkopeppupeuroja mutta tuo oli selvästi pienempi. Muutenkin tässä on nyt pieni kurinpalautuksen paikka, kun mun karvatyyny ei ole ollut säännönmukaisella paikallaan vaan on nyt kadonnut monena iltana ja olen joutunut painamaan pääni milloin mihinkin...yleensä vain oman ranteeni päälle ;(. Pitäisiköhän ihan kutsua hallitus koolle ja tarkistaa jäsenten mielipide siitä, missä mennään. Sen teen. Palataan asiaan kun saamme kokkouksen pidettyä! Niin ja sitä on sitten synttäreitäkin taas tiedossa parin viikon kuluttua! Terv pj Toffo
13.3.2013
Jassoota. Olis niinku virallista tiedotusasiaa: Tänään pidimme Vantteroiden hallituksen kokouksen, sillä meillä oli tärkeä äänestys. No äänestys oli muodollinen, sillä sääntöjen mukaan asia oli hyväksyttävä. Tällä päivämäärällä ja kaikkien äänivaltaisten jäsenten hyväksynnällä Jesse alias Merrymakers Amazing Adonis hyväksyttiin yksimielisesti Teiskon Vantteroiden - äänivaltaiseksi täysjäseneksi! Puntari näytti Jesselle 9,0 kg tänään 11 kk:n merkkipäivänä! Onnea Jesse! Ja Kiitos Jagge hyvästä valmennuksesta! Voisivat nuo penskat kyllä välillä katsoa rallireittiään tarkemmin, kun jäin tässä pari viikko sitten jalkoihin ja satutin polveni. Vieläkin vähän klinkkaan sitä, mutta tohtorin mukaan siellä ei ainakaan ristisiteet ole kokonaan poikki. Kyllä minä jo sillä pääsen hyppäämään sänkyyn äipän tyynylle. Niin ja sitten sovimme kokouksessa, että jos äippä vielä joskus aikoo häipyä noin pitkäksi ajaksi kuin viime viikolla niin se asia täytyy hyväksyttää meidän äänestyksessä.
12.2.2013
Tervehdys pitkästä aikaa. Onhan tuosta jo aikaa kun kirjoittelin loppukesän kuulumisia. Kohta on taas aika pitää hallituksen kokous ja siksi tässä esityslistaa alan hahmottelemaan. Niin meitä on edelleen kuusi kappaletta, mutta hyväksyimme lisälausekkeen yhdistyssääntöihimme, että etäjäsenet sallitaan. Tervetuloa siis Tikrulle! Olet Teiskon Vantteroiden etäjäsen ja sitä kunniaa ei ole koskaan kenellekään aiemmin suotu. Niin syksy on ollut Coonilassa tosi rauhallinen. Kesällä tehdyt ratkaisut olivat oikeita ja kaikki tuntuvat olevan tyytyväisiä. Yhdellä nyt on muna kynittävänä sen munarosvon kanssa muttta.... Kymmenvuotissynttärijuhlanikin suijuivat hienosti ja minun ja veljieni haastattelut julkaistiin lehdessä. En oikolukenut sitä juttua, mutta ihan ookoo se oli mitä silmäilin tuossa pöydällä. Äippä ei ollut lisäillyt sinne omiaan. Ainoan miinuksen annan epätarkoista mustavalkokuvista. Olisihan meidän vanhojen herrojen kuvat voinut julkaista värillisinä ja etenkin tarkkoina, kun me sinne tarkat hyvät värikuvat lähetimme Vink Vink ;/ Niin ja erityisen ihana oli kuulla teistä velikuomat <3 ja="" etenkin="" siit="" ett="" voitte="" yht="" paksusti="" kuin="" min="" kin="" p=""> Niin siitähän minun piti kirjoittaa, että päiväjärjestyksemme on hieman muuttunut. Valvomme illalla pidempään ja nukumme aamulla myöhempään. Kello ei soikaan enää 5.30. No tietty aamupala tulee vähän myöhässä, mutta toisaalta kun äippä on kotona niin se vois antaa vähän väliä ruokaa.... No ei se anna, kun pitää muka linjoja pitää... pöh. Niin se esityslista. Näinköhän ensi kokouksessa saamme uuden äänivaltaisen jäsenen. Meinaan vaan että Jagge on valmentanut ja Tomppa ravitsemusterapoinut Jesseä niin tehokkaasti, että painoraja täysvaltaiseksi jäseneksi alkaa olla ihan käsillä. Punnitushan taas tapahtuu virallisten valvojien läsnäollessa, mutta viime viikolla 9 kilosta puuttui enää 300 g. ja yli huomenna poika täyttää 10 kk ja siirtyy sen myötä sitten näytöksissäkin aikuissarjaan. Voi kuinka nuo lapset kasvaa äkkiä.... Pikkasen olen huolestunut tuosta Jaggesta, etteikö se meinaa täysjäsenyyttä hankkia ollenkaan, mutta se vaan huikkaa, ettei hällä ole kiire... No omapahan on asiansa jos tyytyy meidän päätöksiin ;D No ei muuta kun Hyvää Ystävänpäivää vaan kaikille!
AIEMMAT TEKSTIT VANHOILTA KOTISIVUILTA ****** 30.8.2012 Taas on kulunut melki vuosi edellisestä kirjoituksesta. Paljon on tapahtunut, joten ajattelin päivittää hallituksen näkökulmasta kuuluumisia ;D Terassi joka viime syksynä vamistui on jo aivan päivittäisessä rutiinikäytössä. Onhan se niin mukava istuskella terassilla iltaa. Pidimme nyt kesän lopulla kokouksen ja asialistalla oli vaikka mitä. Äänestimme uudesta jäsenestä, sillä Rasmus oli tuonut asialistalle poikansa huoltajuuskysymyksen. Hän oli sopinut rouvansa kanssa, että hän ottaa vielä yhden poikansa luokseen asumaan. Tomppa ja Romeo äänestivät eriävän mielipiteen, sillä heidän mielestään pal... eikun kollien määrä ei saa lisätä. He pelkäsivät että kollien ylivalta kastraatteihin nähden tuo taloon valtataistelua. Pääsimme kuitenkin yhteiseen näkemykseen, kun sovimme, että kastraattien määrää lisätään talossa. Sanomistahan siitä alkuun tuli, sillä Rasmus oli sitä mieltä, että Jagge leikataan, mutta Jagge taas sitä mieltä, että iskä joutaa leikkuriin. Lopulta päästiin sopuratkaisuun. Uusin jäsenemme Jesse toivotettiin siis tervetulleeksi. Jesse-vaavi on Rasmuksen ja Hildan poika. Jesse on reipas lapsi, jonka junnuvalmennus annettiin isoveljelle ja iskä lupasi toimia seniorivalmentajana. Romeon ei tarvitse enää niin halutessaan osallistua valmennukseen. Tomppakin on vapautettu ravintovalmmuksesta, mutta hänpä haluaa sitä edelleen jatkaa. Pienien alkuhankaluuksien jälkeen valmennusreenit ovat päässeet hyvin alkuun. Meillä onkin nykyisin kaksi pentua, kun veljekset formuloivat ja painivat yhdessä. Kirjasimme myös Vantteroiden tulevaisuusohjelmaan, että minun puheenjohtajuuskaudella ei enää uusia vantterajunioreja oteta. Itse nimittäin en näin iäkkäämpänä herrana hirveästi jaksa noita nuorten kotkotuksia. Lisäsimme myös kaiken varalta lausekkeen tulevaisuusohjelmaamme, että vantteroiden lukumäärä ei koskaan ylitä nykyistä kuutta jäsentä. Vantteroihin ei siis voida koskaan ottaa seitsemättä varsinaista jäsentä. Minä jatkan puheenjohtajana, vaikka syksyllä täytänkin jo pyöreitä. Olen saanut olla vielä terveenä, joten eiköhän se näin suju jos vaan terveyttä riittää. ****** 1.10.2011 Tervehdys piiiitkääästä aikaa! Enpä ole sitten tammikuun ehtinyt kirjoitella päiväkirjaani. Silloin Jagge oli juuri tullut ja nythän hän on jo iso rasavilli. Rasmukselta on sujunut mallikkaasti poikansa valmennus. Kiitokset siitä Rasmukselle! Etukäteen hieman mietitytti kuinka isä-poika -valmennussuhde toimii. Luulen että meillä se on päinvastoin lisännyt valmentajan kärsivällisyyttä, kun hän selvästi kohtelee poikaansa lempeän kärsivällisesti. Painiotteet Jaggella on jo hallussa ja intoa ei puutu. Nyt kehitellään kärsivällisesti massaa. Poikahan pärjää meille isoille jo ja väliin on kuin takiainen kimpussa - siis ei minun kimpussani mutta Romeon ja Rasmuksen. Minua Jagge kunnioittaa, koska olen johtaja. Rasmuksen kanssa minulla on myös ollut pieniä neuvotteluja, mutta kyllä olen saanut pidettyä johtajuuden omissa tassuissa. Rasmus tekee minulle edelleen kunniaa eli tulee eteeni ja kumartaa, jolloin sitten lipaisen hänen niskaansa ja sanon "hyvä poika". Rasmus on kuitenkin ovela mies ja osaa pelata, joten pidän häntä silmällä. Mutta täytyy sanoa, että pidän hänestä. Kiva että Tomppakin nyt jäi eläkkeelle. Tompan kanssa ollaan vähän mietitty ajankuluksi järjestää ruoanmaistelukursseja. Kokoonnutaan valkokaulusherraseurassa hyvän ruoan ääreen maistelemaan herkkuja. LURPS. Ehkä me tehdään se sitten, kun nuoriso on poissa kotoa ;) Liisa kyllä pitää meitä dieetillä ja siksi on pakko väliin oikein huutaa ruokaaaaaAAAAA.Syksy tulee ja eilen päästiin tarhaan pitkän sadekauden jälkeen. Paitsi että mä mieluummin olen tarhan ulkopuolella valjaissa. Katsos kun mun mielestä semmoinen tarha rajoittaa mun vapautta. Saas nähdä nouseeko jo ensi viikolla jo meidän terassitarha. Sinne me päästään suoraan kodinhoitohuoneen ovesta. Semmoista ollaan odoteltu jo kaaaaauuuuuaaaaan. Laudat on jo pihassa. Ihanaa!!! Sitten saadaan olla paljon enemmän ulkoilmassa. Laitan kuvia sitten kun se on valmistuu!! ****** 25.1.2011 Totta. Puntari oli suotuisa Rasmukselle joten hyväksyimme Rasmuksen Vantteroiden täysjäseneksi. Onneksi olkoon Rasmus! Sopivasti, sillä hän pääsi saman tein junnuvalmentajaksi, koska täällä piipertää hänen 1. pentueen kuopuspoika Jagge. Kun näin Jaggen, tunkesin vastusteluista huolimatta lähietäisyydelle ja nuolaisin leveällä kielelläni Jaggen nenän vartta ylös pitkin päälakea ja sanoin "Tervetuloa Jagge Teiskoon!!" Meillä on sääntö, että pikkuiselle puhutaan kauniisti, niinpä kukaan ei saa sanoa rumaa sanaa pikkuiselle. Eikä sanonut- niinpä jo maanantai-iltana Jagge tepsutteli täällä luottavaisin mielin. Nyt vaan Jagge sitten murua rinnan alle, jotta kasvat ja pärjäät isojen meidän korstojen kanssa. Sisua sinussa tuntuu kyllä olevan, joten uskon, että saamme sinutkin vielä lyödä Vantteraksi. ****** 11.11.2010 Rakas päiväkirja, täällä sitä porskutetaan pulskana ukkona. En ole pitkään aikaan ehtinyt kirjoittelemaan! Minulla on huomenna syntymäpäivä ja täytän kahdeksan vuotta! Veikkaan että lihanleikkaajan herättyä saan onnittelut ja iltapäivällä juhla-aterian. Sitten kuulemma minäkin joudun dieetille. YÄK. Olen kuulemma ainoa ylipainoinen talossa, joten minun pitää olla esimerkkinä muille ja pudottaa myös painoani. Vantteroiden hallituksen johdossa olen ollut kaksi vuotta sen jälkeen, kun perin tehtävän Roopelta. Rasmuksen valmennus painikerhoomme on sujunut mallikkaasti kiitos Romeon. Tämä kuopuksemme on nyt siis ilmoittanut vaihtaneensa siviilisäätyä ja siitä johtuen hän ei ole ehtinyt hankkia vielä kaikkea tarvittavaa painoa täysjäsenyyteen !! Ennen ei porukassamme ole ollutkaan perheellisiä. Pitää miettiä, ettei kai siitä mitään seuraamuksia tule. Meinaan vaan että kuusi kakaraa... huhhuh!! En pidä sitä pahana, että nuorella miehellä käy naisia kylässä, koska näin vanhemmastakin miehestä se olisi kivaa ;D Oi niitä aikoja!! Kävihän niitä minullakin ja erään kerran sain kaulimesta eräältä Madamelta hänen kotonaan ;))))) Hurjia muistoja ;O, joille voi vain enää nauraa. Rasmus on lähestulkoon kiltisti noudattanut minun ohjeitani, että sisälle ei kraffiitteja tehdä, ettei meidän muiden tartte niitä nuuhkia. Muutama on nähty ja niissä luki " GS... I love You... RK". "YÄK!!!" sanoimme me täysjäsenet!! Rasmus on pyytänyt seuraavaankin Vantteroiden joulukuiseen kokoukseen junnupuheenvuoroa. Saa nähdä, mitä se nyt on keksinyt. Terveisiä ja onnittelut Tikru- ja Catti veljilleni!! Siskoilleni myös onnea, jos satutte kuulemaan. Ja Äipälle terkkuja, minä voin hyvin !! Se on MORO! ****** 18.7.2010 Tervehdys ystävät!! Sitä minä vaan tänne ajattelin laittaa muistiin, että pitää vissiin alkaa tekemään toimintasuunnitelmaa ensi vuodeksi. Meinaan toi meidän junnu jo haaveilee täysjäsenyydestä. Se tulee joka päivä mun eteeni ja kumartaa ja kysyy, että joko tänään. Olen sanonut, että 9 kiloa on ehdoton vaatimus eikä sitä ennen edes neuvotella. Näyttää kuitenkin siltä, että sekin ajankohta tulee eteen. Muutenkin nuorukaisen painivalmennus alkaa olla loppusuoralla ja työnjakoa pitää miettiä uusiksi!!! Pikkujäbä meinaan jo alkaa ottaa ylivaltaa valmentajastaan. Romeo saa täyden kympin painivalmennuksestaan, samoin Tomppa ravitsemusvalmennuksesta ja minä tietty saan yksitoista henkisestä ja kosmeettisestä valmennuksesta!! KRÖHÖM!! Poika on kaikin puolin täyttämässä vantteroiden vaatimukset, kunhan tuo 9 kiloa vaan tulee täyteen, mutta eihän jeppe ole vielä kuin puoltoistavuotias. Ai mitä mulle kuuluu, hmmm... minä voin oikein paksusti joka suhteessa. Olen kasvattanut elämäni ensimmäisen kastraattiturkin ja se on ennennäkemättömän paksu!! Pitikin sattua tämä hellekesä tähän. Olen myös kasvattanut keski-ikäiselle miehelle sopivan masukin ;) Liisa kiusaa, että se ilmoittaa minut veteraaniluokalle mutta sanoin, että antaa vaan mummojen ja pappojen siellä kisata. Minulle riittää ihan tämä kotoinen kisa jätkien kanssa. Olen niin nuorekas, että veteraanisarja kuulostaa enemmän vitsiltä. Minun aikani menee niin täysin tämän lauman johtamiseen, että eipä siinä juuri muuta ehdi kuin syödä, nukkua ja ulkoilla. Nyt nämä aikuiset äijät on käytetty hampaiden kiillotuksessa ensimmäistä kertaa. Romeo kävi juuri viime viikolla ja eläinlääkärini sijainen päivitteli nostaessaan tiikeriä, että ihan outoa pidellä näin suurta kissaa kun on tottunut semmoisiin tavallisiin. Niinpä. Kannattaa bodata siltä varalta, että joutuu nostelemaan meitä vantteroita ;) ****** 10.4.2010 Tervehdys pitkästä aikaa! Voi autuutta ...en meinannut uskoa korviani, kun Liisa sanoi eilen: "Lähdetkö Toffo ulos?" Siitä paikasta katsottuani ensin Liisaa epäuskoisesti silmiin kävelin suoraan ulko-ovelle. Ja totta tosiaan Liisa tuli perästä ja otti mun ulkoiluvaljaat esiin. No minähän pörähdin heti hurraamaan, niin mukavalta ajatukselta se tuntui. On sitä odotettukin!! Olen monesti kysynyt viimeisten kuukausien aikana Liisalta, että joko pääsee, mutta joka kerta Liisa on näyttänyt lumikinoksia ja lohduttanut, että kyllä se kevät tulee vielä. Niin tiedoksi, että minä en ulkoile lumikinoksissa. Meille on kyllä lupailtu jo pidempään tuohon talon taakse "ovesta ulos tarhaa", mutta olisi mukava tietää koska se valmistuu? Postilaatikko (=katajapuska) ja Roopen hauta olivat talven jäljiltä paikoillaan. Kumma kyllä postilaatikko oli tyhjä, enkä minäkään nyt lähettänyt kirjettä. Liisa sanoikin, että nyt mun ei tarvis enää olla kirjeenvaihdossa. Jaa kuka tietää. Sehän siinä on ollut turhauttavaa, kun vain Repolaisen Kettu on vastaillut mulle ja yleensä pakettipostina. Roopen haudalla oli punaiset kukat. Vietin siinä hiljaisen hetken ja muistelin Roope-setää. Roope se oli tomera, mutta hyväsydäminen setä. Meitsikin kunnioitti sitä vaikka laitoinkin siltä välillä hartiat maahan. Nythän Vantteroiden johtajuus on ollut jo lähes kaksi vuotta minun leveillä harteillani. Nimittäin minulla on Vantteroiden leveimmät hartiat!! Ruoho ei ole vielä oikein vehreää, mutta paremman puutteessa narskuttelin viime kesäistä ruohoa. Liisa roudasi yksitellen muutkin pojat tarhaan. Jätkät olivat ihan tohkeena. Kävin minäkin sen tarhan tarkastamassa, mutta mieluummin katselen mantujani siinä tarhan ulkopuolelta. On se vaan mahtavaa, että kesä tulee!! Terkkuja vaan tutuille!! ****** 4.8.2009 Voihan pyöveli! Nyt se sitten tapahtui: tainnutus, isku takaapäin ja tyhjää täynnä -kultamunat ****** 27.5.2009 Ei muuten pidä paikkaansa, jos ei heilaa helluntaina ;) Kiitos Rakas Joulupukki! Kyllä sä vaan oot luotettava jätkä !! Mä diggaan sua! Mut sun pajan lokkistikkaa voit kehittää, sillä toivelahja oli vain tasan 5 kk myöhässä, mut paremepi myöhään kuin ei silloinkaan! :)))))))))))))))))))))) Muutenkin kiirettä on pitänyt. Teiskon Vantteroiden hallitus kokoontui ja päätti, että luovumme herrakerhomme ValkoKaulusVeljesKunta -nimestä, koska Rasmus hyväksyttiin Vantteroiden juniorijäseneksi yksimielisesti. Rasmuksella ei ole valkoista kaulusta eikä edes valkoisia sukkia. Sitä tässä ollaan hiukan ihmetelty. Kaveri tuntuu olevan kuitenkin muutoin reilu jätkä. Meistä Vantteroista kukaan ei sanonut yhtään pahaa sanaa tulokkaalle; ei sähinää eikä murinaa vain ihmetyksen päivittelyjä. Minä hallituksen puheenjohtajana tietty tervehdin ensimmäisenä ja esittelin itseni: EC L-P CT eli "Cornelius Toffee, taikaministeri Toffo ja Teiskon Vantteroiden hallituksen puheenjohtaja. Sitten Romeo esitteli itsensä: " Terve kaveri, olen Romeo, tiikeri, ISO täplätiikeri ja mä voin leikkii sun kaa". Viimeisenä vaan ei pienimpänä itsensä esitteli Tomppa. Se kun on meistä ujoin ;) Se sanoi: "Morjens, olen ravitsemusterapeuttisi IP WC BB, sano Tomppa vaan. Autan sinut pikkuinen oikean ravinnon avulla kasvamaan yhtä isoksi kuin minä. Sinun pitää vain kuunnella Tomppaaaa!!! " Nuijimme uuden juniorivalmennustyönjaon. Minä opetan lapselle herrasmiehen käytöstavat, kuten että sisälle ei kirjoitella viestejä tytöille. Romeo saa vastuulleen junioripainivalmennuksen. Se on perinteisesti aina edellisen juniorin homma. Tomppa valmensi Romeon ja minä Tompan ja Roope minut. Tomppa sai tehtäväksi juniorin ravitsemusohjauksen eli tarkkailla juniorin ravitsemusta, ruokavaliota ja ruokailuja. Pyysin lisäämään pöytäkirjaan vielä ehdon, että tehtäviin ei kuulu maistella junioriruokia. Sitä ruskeiden kesken mietittiin, että kunhan Tomppa vain ei opeta sille kaikkia omia kikkojaan kuten, kuinka avoimella tassulla saa suurimman annoksen kerralla vedettyä lautaselta - ja nimenomaan toisen lautaselta!! ****** 12.1.2009 MOUrurikasta loppuvuotta !! Meinaan vaan että haluutte varmaan kuulla kuinka rauhallisesti meidän vantteroiden joulu meni. Se joulu tuotiin aattoaamuna tuohon olohuoneeseen. Romeo autteli Liisaa koristelemaan sitä. Jotain pyöreitä siihen joulun käsivarsille laitettiin ja olihan munkin pakko käydä koittamassa niitä varovasti tassulla. No Liisa tietty pelkäsi, että jos mä luulen sitä joulua postilaatikoksi ja ruiskutan siihen mun partavettä. Eheeei en mä ny niin tyhmä ole. Sitä paitsi en mä ole muutenkaan enää kirjoitellut sisällä mun tyttöystäville, fiksu mies kun olen, KRÖHÖM!! Romeo taas auttoi paketoinnissa. Se veti hampaillaan pakettinarut kiharalle. Se oli niin innokas, että Liisan täytyi solmia narut moneen kertaan. Mä taas tarjouduin leipomaan Liisan kanssa joulupullia. Meitsi kun on tosi hyvä tamppaamaan etutassuilla taikinaa!! Liisa vaan oli sitä mieltä ettei se käy ja mä intin että kyllä se multa käy!! Nooh, joulupukkia mä en nähny ollenkaan mut oli se tuonut meille jotain paketteja. Taas Liisa sanoi salaperäisesti, että jotain lahjoja tulee vasta kevään aikana, kun niiden valmistus kestää. Mä olin tietty kirjoittanut pukille, että se tois mulle.. tai en kerrokaan sitä kun se on salaisuus!! Mutta sitten se joulurauha rikkoutui yhtenä päivänä, kun se joulu hyökkäsi aamutuimaan Tompan kimppuun!! Joo o. Usko täi älä, kun Pikku-Tomppa ihan rauhantahtoisesti käveli joulun alta, niin eikö se raukkis lähtenyt seuraan Tomppaa keittiöön ja lopulta yritti hyökätä sen päälle!! Liisa kyllä sanoi että Tomppa takertui kynttilänjohtoihin ja sen takia joulu seurasi Tomppaa. Sit Tomppa tietty peljästyi kauheesti ja kiihdytti keittiöön ja lopulta karisti joulun kannoiltaan!! Siihen rytinään Liisa heräsi ja keräsi koristeet takaisin jouluun ja imuroi joulun karvat ja rikkoutuneet lasin palat. Eiiii. Liisa ei ollut yhtään vihainen. Se otti vaan Tompan sykkyynsä ja sanoi Tompalle, ettei ole mitään syytä peljästyä ja pussasi keskelle kolmiota. Painimatseja olen ottanut lähinnä Tompan kanssa ja cooniformulaa ollaan ajettu myös molempien poikien kanssa. Meitsi on muuten nyt virallisesti Vantteroiden pienin kissa!! A-auts. Tarttis saada pikaisesti uusi juniori, että pääsisi tästä kiusallisen huomion kohteena olemisesta. Meitsi kun kuitenkin on Vantteroiden Johtaja. ****** 9.11.2008 Hyvänen aika onpas siitä kulunut aikaa, kun olen viimeksi kirjoitellut plokiini. Aika on mennyt kirjoitellessa ihan muualla ;) Siis voitteko kuvitella, että joku kylän ketun retale käy laittamassa häirikköpostia mun postilaatikkooni!! YÄK! Eihän naiset löydä mun postejani siitä lemun seasta. Näköjään oli vihjailtu pikkupoikien päiväkirjoissa mun kirjoittelusta, mutta ihan väärän kuvan olette niistä saaneet! Homma on niin sanotusti kopassa! Minulla kuuluu sitä paitsi oikein hyvää etenkin, kun minulla on nyt synttärit ja täytän tuplat siitä mitä Tomppa taannoin. Se onkin vielä ihan kakru. Onnea mulle eiks JEH ;) ?! Enhän minä mikään vanha vielä ole, sanoisin että mies parhaassa iässä! Painoni on taasen samat 9,2 kg kuin vuosi sitten. Otin minäkin tässä alkuvuodesta semmosen pyrähdyksen 10,1 kiloon, mutta huomasin heti että painiharrastuksessa masu on haitaksi. Liisa sanoi mullekin, että oli hyvä että oli, mitä tiputtaa, sillä se luulee että paino putosi syksyn aikana lisääntyneen lauluharrastukseni takia. PÖH! Ei se siihen liittynyt!! Me lisättiin Vantteroiden sääntöihin äänin 2-1, että painiurheilijan on pysyttävä Luojan luomissa mitoissa. Tomppa siis joutui laiharille, ja se on tepsinyt hyvin. Kyllä se viime viikollakin taas ehti popsiin mun ruokani, mutta näitä vahinkoja sattuu nykyään aika harvoin. Eläinlääkäri sanoi just Tompallekin terveystarkastuksessa, että sen ei tarvi laihduttaa enää. Siitäkös riemu repesi. Tomppa tilasi heti ylimääräisen kurmauaterian! Kiusallinen huomio mutta meitsi alkaa olla raameiltaan talon pienin kissa ;( No toistaiseksi mulla on levein pää ja leveimmät hartiat, mutta pahaa pelkään että vain toistaiseksi. Elo ValkoKaulusVeljesKunnassa on ollut rauhallista Roopen lähdön jälkeen. Tulemme loistavasti toimeen keskenämme. Voisi kai sanoa ettei täällä tapahdu nykyään mitään jännää!! Tomppa painii minun ja Romeon kanssa ja kuljettelee sinistä kilipalloaan ja kerjää ruokaa. Romeo kulkee dalmatialaishiiri suussa ja vaatii Liisaa ottamaan koppia, kun dalmatialaisraukka lentää catmaxista alas kymmeniä ellei satoja kertoja peräkkäin. Dalmatialaisraukka pakenaa aina vesivaraajan alle ja sitten Liisa ja Romeo ovat molemmat kontallaan korttaamassa sitä sieltä pois. Meikäläinen on alkanut sylikissaksi ja päivittäin rullaan itseni Liisan syliin nukkumaan tassuteltuani ensin sen masua lievässä hurmoksessa. Vanhemmiten nääs tulee entistä enemmän näitä pehmopuolia meistä miehistäkin esiin. Liisa kyllä lupasi, että tulossa on mielenkiintoisia tapahtumia, mutta ei tarkentanut mitä ja milloin. Liisa pyysi minua myös ottamaan VeeKooVeeKoon kokouksessa esityslistalle periaatteellisen kysymyksen tulevaisuuden varalle siitä, voimmeko tulevaisuudessa luopua valkokaulusvaaatimuksesta herrakerhossamme. Sanoin että emme semmoista käsittele, ennenkuin se on ajankohtaista. Jokaisen jäsenen on pidettävä kauluksensa valkoisena. PISTE. ****** 26.7.2008 Minunkos se vanhimpana pitäisi sitten ottaa Vantteroiden puheenjohtajan pesti? Roope piti niin vallan käsissään, että en tiedä yhtään, mitä minun pitäisi tehdä. Me pidettiin juhannusaattona hätäkokous, mutta me vaan nuuhkittiin ympäri taloa Roopen tuoksua ja muisteltiin Roopea. Tomppa sanoi kokouksen lopuksi, että nyt voitaisiin syödä Roopen ruoat, kun sille ostettiin eri (paremmat luulisin..) ruoat kuin meille muille. Kyllä me oltiin hiukan aavisteltu, että ei Roopella kaikki ole kunnossa. Ehdimme onneksi sanoa Roopelle hyvästit Liisan itkiessä ja lähtiessä Roopen kanssa lääkäriin. Kun Liisa tuli yksin itkien kotiin niin arvasimme, että pahin on tapahtunut. Päätimme Vantteroiden kesken porukalla lohduttaa Liisaa ja se ihmetteleekin nyt, kun kolme kissanpoikaa seuraa häntä kuin hait laivaa. Romeo on ottanut lehden päällyspaikan sillä erotuksella, että se myös selailee lehtiä ja hyökkää lehden sivujen väliin aina, kun niitä käännetään. Lisäksi Romeo on heittäytynyt pieneksi hurraavaksi syli- ja puskukissaksi. Me sovittiin, että se puskee ainakin kolme kertaa päivässä Liisaa ja hurraa oikein kovaa samalla. Se puski tässä yks päivä naapurin tätiä niin lujaa, että se melki kaatu ;) Tomppa on taas ottanut kaikkulapaikan. Se niin sanotusti rojahtaa Liisan kainaloon ja polkee neljällä jalalla samalla kun se hurisee rentouttavasti. Minulle onkin varattuna otsavakipaikka tyynyllä. Me pidettiin hautajaiset lähipiirin kesken juhannusaattona. Naapurin Mamma toi kauniin kimpun Roopen haudalle. Hän kun oli Roopen hyvä kaveri ja osasi toiseksi parhaiten rapsuttaa Roopen niskaa. Roope nukkuu tuossa meidän tarhan vieressä olevassa muistolehdossa. Liisa istutti siihen Juhannusruusun, joka kukkii sitten tulevina Juhannuksina Roopen muistolle!! Minä kirjoitin muistokirjoituksen Roopen haudan vierellä kasvavaan pensaaseen. Elämä jatkuu…Ollaan ulkoiltu ahkerasti ja mä olen käynyt nyt viidakossa (=heinäpellossa) saalistamassa. Ette arvaakaan, että yllätin Liisan nappaamalla medium-hiiren. Liisa sanoi, että olen julma, kun en tapa saalista vaan heittelen sitä kuin koripalloa ilmaan. Se ei kans ymmärrä näitä meidän kissojen juttuja yhtään!! ****** 30.5.2008 Lallatilallati lal lal laa…. trallallei….. hmmmm……. hurrrr…. Olipas nasta Vappu !! Ja ihan turha luulla, että olisin perhettä perustamassa. Ei, ei nyt. Sen sijaan olen pystyttänyt pihalle pari uuttaa postilaatikkoa, joihin kirjoitan piiiitkiä partavedeltä tuoksuvia kirjeitä. Sitähän ei koskaan tiedä kuka niitä kirjeitä lukee ;) ****** 27.4.2008 ”Kulkuset, kulkuset …” (VIHELTELEE OMAHYVÄISEN NÄKÖISENÄ) … no mistäs nyt tuli moinen rallatus mieleen ! Ai nyt muistankin… niin siitä kun meidän juniorit laittoivat etsintäkuulutuksen varkaasta! Sinänsä huolestuttavaa, sillä täällä on useammalta kadonnut henkilökohtaista omaisuutta!! Tekotapa viittaa samaan tekijään!! Ensin jotain tyrmäystippoja ja kun uhri menee tajuttomaksi niin sitten isketään takaapäin! Tarttee olla varuillaan!! Mutta ette arvaakaan, että olen taas pitkän odotuksen jälkeen päässyt postilaatikolle (= kataja tarhan vieressä, toim.huom.). Kyllä sitä on ollut ihan uutispimennossa koko armaan talven siitä, mitä kylällä tapahtuu. Liisa epäili jo, että sulkakynästäni olisi muste kuivunut. Eheiii ei toki !! En vaan tuhlaa sitä kuten eräät… hmmm. Ei ole mitään järkeä kirjoitella pitkin lattioita tai seiniä sisällä. Eihän siellä kukaan niitä lue ja omalle väelle on turha kirjoitella, kun voi sanoa suoraan, jos on asiaa. No jo oli aikakin saada takaisin ykkössolistin virka , vai toimiko se nykyisin on. Meinaan alkoi olla sitä tasoa nuo desi pelit meidän orkestrassa, että olin aikeissa ehdottaa meidän mieskuoron nimeksi ”Teiskon mieskuoro huutajat”. Tietteks te ne pukuihin, valkoisiin kauluksiin ja sukkiin pukeutuneet raavaat miehet. Liisa olikin sitä mieltä, että se nimi sopii meille kuin karvat häntään! Nyt tarttee miettiä vielä vahvistusta säestyspuoleen kulkusten tilalle! Roopesta piti kirjoittaa vielä, että pappa on onneksi taas piristynyt ja alkanut syömään paremmin. Onneksi, koska sillä on parin viikon päästä synttäritkin. Tartteehan sen pystyä syömään katkarapuja!! Hitsi että meinas leuat loksahtaa paikoiltaan yks ilta, kun Roope sai piiiiitkäääästä piiitkästä aikaa hepulin, tietteks semmosen hyvänjuoksun mielihäiriön. Se pomppelehti sohville ja tuolille ja juoksi huoneesta toiseen. Tomppa ja mää katottiin silmät ymmyrkäisinä ja haavit auki sitä esitystä ja Tomppa kuiskas mulle ykskantaan, että tarttiskoshan tilata ammattiapua ;) Mää sanoin: ”Äläs hättäile Pingupalleroni, tuo ei näytä vakavalta”. Ai niin mun piti kirjoittaa Onnea mun veljen pojalle!! Omia poikia mulla ei olekaan, jos nyt Tomppua ja Romppua ei lasketa ;D Nehän on kuitenkin nääs mun J ****** 24.3.2008 Nyt tarttis saada lopulta se tappykuvio lopultakin kotiin, kun toi meidän tiikerin pentu makeilee noilla täplillään…se laulaa loilottaa täällä yökaudet, että” Teiskon Tiikerillä oli täplät, hiiala hiiala hei…täplien nähden tyttöjen tähden sydämeni vei…. Meinaan vaan, että missähän se mun kuvio oikein viipyy. Toisaalta Tomppa sanoi, ettei hän tarvi mitään kuvioita frakkiinsa…. mutta en voi välttyä ajatukselta… hahhahhaaaa…. kuvitelkaas pallot sen frakkiin …(KIEMURTELEE HEKOTTAEN LATTIALLA). Ei vais me ollaan Tompan kanssa hyvät kamut. Me ollaan alettu tiivis valmennussessio nro 3. Se tarkoittaa kolmannen vuoden harjoittelua, jossa tavoitteena on kiinteytys ja lihasmassan ja voiman lisäys Tompalle. Tässä välillä kaikki aika meni tuon Romeon 1.vuosikurssin valmennukseen meiltä kummaltakin. Ja tosi on, että Tompan murkkuikä hiukan haittasi toisen vuosikurssin harjoittelua. Nyt taas molski tutisee kun me mörssärit laitetaan vuoron perään hartiat maahan…sitten me juostaan kilpaa catmaxille ja viilataan kynnet teräviksi. Liisa sanoo aina, että voi että kun olisi kamera valmiina niin saisi hyvän kuvan. Niin meinaan Romeo jo juhli pääsyä raskaaseen sarjaan, mutta se ei muistanut, ettei se raja ollut 8,5 vaan 9,0 kg, Ja mehän ei siitä tingitä, kun kerran yhdistyksen säännöissä on selvät pykälät. Teiskon Vantterat rjy (luetaan ärjyy) ja tarkoittaa Rotevien Jätkien Yhdistys. Romeo saa täysjäsenyyden vasta saavutettuaan yhdeksän kilon painon. Siihen asti on tyydyttävä juniorijäsenyyteen! Paineita pojalla on siis on, mutta se on hyvä, niin pysyy harjoitusinto yllä. ****** 24.2.2008 Höh tulis ny kevät äkkiä. Meinaan vaan (viheltelee…) yks juttu tai ei mitään…pitäis päästä vaan viemään kirjettä postiin. Hippi-mummille terkkuja samoin kuin sinne mun lapsuuden kotiin. Vitsit että Romeo oli tavannut mun Catti-veljen, jota en ole nähnyt 5 vuoteen!! Catti, olet kuulemma mun näköinen paitsi että olet Tompan värinen. Muutenkin olet kuulemma komea 9,5 kiloinen jätkä. Mäkin kävin puntarissa ja se näytti – hups - 9,8 kg. Liisa sanoi, että hiukan tiukkaa sevenbäkin alkua, mutta eiköhän se sixbäkki sieltä taas löydy kesäksi. Sulla on Catti, kuulemma ihan samanlainen ääni, kun mulla. Mä en ole katos vaivautunut noihin näytöksiin pitkiin aikoihin! Mua kyseltiin siellä kuulemma muutenkin, että olenko eläkkeellä vai missä. Kivahan se on ettei mua ole unohdettu vaikka en ole 2,5 vuoteen käynyt näytöksissä. Terkkuja vaan kaikille tutuille!! ****** 10.11.2007 Täytän nyt sitten viisi vuotta, eikä suotta mun synttäreitä juhlita ;) Olen kuullut lukemattomia kertoja sanottavan itsestäni, että olen ”siis - aivan – ihana – äitin kultapoika” ;O Nooh, oon mulla se tapa edelleen, että joka ilta nukutan Liisan iltakehtolaulua hurrailemalla ja lopuksi asettelen leukani taiten Liisan otsalle. En vaan tiiä miks Tomppa on alkanut tulla kanssa Liisan kainaloon ja sit se komentelee mua pois. Liisa sanoo, että tsot tsot, kyllä kaikki pojat mahtuu… Siellähän me sitten köllötellään koko äijälauma ; D Liisa sanoo aina sanoo, että kyllähän 36 kiloa maine coonia yhteen sänkyyn mahtuu. Kyllä mä onnistun myös väsyttämään kuulijani aina joskus, kun toistan ”Minun kultani kaunis on .. ” -kertosäkeistöä hieman liian äänekkäästi ulko-ovella. Sit joku nimeltä mainitsematon taho ei ymmärrä meitä aamuvirkkuja. Availen ääntä yön jäljiltä ja se on nääs avattava nuottiavaimilla nuo sävelet auki, jotta sitten voin laulaa oikein muhkealla rintaäänänellä, kun tulee esiintyminen. Me ollaan muuten perustettu Tompan ja Romeon kanssa myös kollisolistiyhtye. Nimeä ei ole vielä lyöty lukkoon. Romeokin kuuluu opettelevan jo laulamaan, vaikka sillä ei ole vielä ollut edes äänenmurrosta. Vois antaa äänensä vielä kehittyä, on se semmoista piipitystä vielä. Mutku täällä ei ole lapsikuoroa, niin me otettiin se tähän mieskuoroon. Siis ette ihan oikeesti haluu kuulla sen yksinlaulua ;D, kun se aloittaa: ” Minun kultani …ööö…minkäs näköinen se onkaan…” Äijä on vasta puoli vuotta, ihan beibi. Viisivuotispainoni on 9,2 kg eli ihan sama kuin vuosi sitten. Olen sopusuhtaisessa kunnossa ja siksi saankin hiukan erivapauksia noiden välipalojen suhteen …(OMAHYVÄISTÄ TUHINAA). Sekös ottaa Tomppaa pannuun. Se yrittää pummia minunkin annoksiani ja sanoo, että se on Teevee-maksu, jonka hän ottaa….hahhah. Mikä teevee…Tomppa selitti silmät kirkkaina, että se tarkoittaa ”tue veljeäsi”. Apuah. Sillä on aina nälkä ja lisäksi semmottinen tavattoman vilkas viisipiikkinen, joka ehtii jokaisen kuppiin ;D Ehheiiii… ei ole ollut ikävä näytöksiin. Edustakoot vaan noi meijän pikkujättiläiset tätä Teiskolaista mieskauneutta vuorostaan. Liisa sanoi, ettei mun tarvii,, jos mää en haluu ja - mää en haluu. Katsotaan nyt sit viitsinkö, joskus sitten tulla katsomaan uusia coonimuotivirtauksia sinne, kun pääsen siihen kymppiluokkaan. Vielä mulla on noi ykköset päällä, jotta se ei ole mahdollista. Mut hei nyt mun on mentävä katsomaan, mitä Romeo tekee. Tomppa on nyt viime aikoina antanut mun leikkiä Romeon kanssa, kun sitä itseään on laiskottanut. Eri kiva pikkukaveri se Romeo onkin. Mää tykkään siitä… mutta … mutta… noi sen pilkut kasvaa aivan silmissä ja hiukka arveluttaa, millainen Tiikeri siitä oikein tulee!! Tiikeri saa välillä semmottia hepuleita, että meikäläinen ja - jopa Roope !! innostutaan kaasuttelemaan sen kanssa. Terkkuja kaikille tutuille!! ****** 6.10.2007 Terve päiväkirja. Siinä se kesä meni. Kyllä olikin surkea hiirikesä. En saanut yhtään siimahäntää kiinni koko kesänä. Taisin kirjoitella viimeksi, kun Romeo oli juuri kotiutumassa. Pakko sanoa, että siinä on kiltti ja fiksu poika!! Enpä ole juuri joutunut sitä komentamaan. Arjalle, Ellille ja Selmalle vain terkut, että hyvin on kasvatettu poika. Tomppa on vähän mustasukkainen siitä, eikä antais mun riehua Tiikerin kanssa. Se luulee olevansa kaikkien pomo eikä erota edes poikaa tytöstä. Tuosta ei hyvää seuraa, sanon minä. Ei sen puoleen kyllä me Tompan kanssa kavereita ollaan, kun mä en välitä sen pomottelusta. Jappas, meni sitten mun suunnitelmat mönkään, mutta uusia pukkaa.- päiväkirjani tietää. Harmi, etten saanut vielä tänä syksynä ulkoterassia itselleni mutta jos ens keväänä sitten. Tuosta meidän Roopesta mä vain olen huolissani, kun se on laihtunut 1,5kg. Hammaslääkäri sanoi, että siltä pitää poistaa 3 hammasta, mutta että muuten mies on kunnossa. Ens viikolla se joutuu hammaslääkäriin. Pidetään peukkuja, että kaikki menee hyvin, kun se on jo vanha pappa. Eläinlääkäri oli kehunut sitä tosi reippaaksi, kun se ei ollut sanonut sanaakaan eläinlääkärille hammastarkastuksessa eikä verikoetta otettaessa. Tätä ei sitten Tompan korviin: eläinlääkäri oli sanonut Roopelle, että olet sinäkin iso poika, mutta et kyllä ole yhtä iso kuin Tomppa. Tomppa kävi nääs just vähän aikaa sitten ottamassa yhden rokotuksen siellä. Ei sen puoleen meikäläinenkin alkaa näyttää Tompan rinnalla jo pikku-ukolta ;G Ei muuten mutta kun meille tulee joku tuttu, niin kaikki sanoo järjestään, että onpas Toffon naama pienentynyt.. No ei ole!!! Se edelleen se sama suuri riäväkakko mikä ennenkin, mutta jonkun muun nassu alkaa muistuttaa ruisleipää --- hohhohoo Reikä keskellä, josta uppoo kaikki, mitä sisään pistää… Nyt repes …. pakko lopettaa.. (KIERII NAURAEN LATTIALLA PIDELLEN VATSAANSA). ****** 26.7.2007 Kröhömm…nyt tarvii hetki miettiä. Tuli niin täytenä yllätyksenä nämä viime päivien tapahtumat. En YHTÄÄN osannut odottaa, että meille muuttaisi uusi kaveri. Liisa on kyllä höpissyt jotain omituisia, mutta että se tarkoittikin tätä. Ei se ainakaan mun oma poika voi olla, kun sillä on tuommoinen pilkullinen potkupuku. En ole tuommoista nuttua nähnytkään! Ai niin, Joulumuoriiiii, oletko jättänyt jotain kertomatta ?? Ai jaa….. no en kerro kellekään… minä voin sitten ryhtyä kasvatusisäksi!! Ei se edes ujostellut yhtään vaan valtasi talon heti. Kovasti sympaattiselta kaverilta vaikuttaa. Rauhallinen ja äärettömän kiltti. Väliin se saa hepuleita ja juoksee pallojen perässä hurjaa vauhtia. Tomppa oli ihan vellihousu, kun se uskalsi vasta viimeisenä tulla moikkaamaan meidän Leppäkerttua. Kun vauveli sähähti sille, niin Tompalla meni pupu pöksyyn ja se hypähti taaksepäin. Kais tiette teinipojat, joita hiukan ujostuttaa vauvojen seura. Mutta Tompasta näkee, että se on ite vielä ihan kakara, kun se yrittää leikkiä Leppiksen kanssa. Niin on tällä meidän pienellä lemmikillä oikea nimikin: Romeo. No se nimi sopii sille kuin nenä päähän – samoin tuo Leppäkerttu ;) ja poika otetaan kaikilla äänillä meidän valkokaulusklaaniin, kun sillä on valkoiset tossut ja kauluspaita. En sanonut kellekään, mutta olin kuitenkin hieman pettynyt, ettei se ollutkaan mun uusi kesäheila L Vain päiväkirjani saa tietää, että kyllä minuakin hiukan alkoi hömpötti, kun Romeo riehui tuossa. Kirmasin kurnuttaen tuolille ja kysyin, että laitetaanko ranttaliksi jätkät. Nyt tuli Häkkiselle ja Räikköselle kova vastus HäntäHämiltonista. Varrotkaahan vaan kun cooniformulat alkaa, silloin on muiden paras pysyä poissa radalta. Roope ottaa rauhallisemmin perheenlisäyksen, mutta mokoma otti ekana yönä jo Romeon kainaloonsa sängyssä - HÖH. Yrittääks se omia sen?? Ei sen puoleen Roopehan on jo tottunut kasvattamaan pienistä miehistä isoja jässiköitä. Se vaan ei osaa lopettaa sitä kasvattamista, vaikka mäkin olen jo AIKUINEN MIES! ****** 3.4.2007 Heissan ystävät ja kylännaiset. Ette voi kuvitellakaan kuinka II-IIH IHA- NAA, että kesäaika alkoi. Pääsin toista viikkoa sitten ensimmäistä kertaa ulos tänä keväänä ja olen käynyt sen jälkeen joka päivä ulkona – paitsi tänään kun peijakas sentään jouduin kylpyyn. YÄK. Mutta ulkona hurrasin puolukkapuskassa ihan onnesta. Taivaallista (AAH) pureskella terveellistä luomuheinää – kevättuulen hyväillessä pulisonkeja - katsokaa vaikka kuvagalleriaani, jos ette muuten usko!! Pihassa on vielä varjopuolella valkoista talviainetta, mutta jopas sitruunaperhonen ja nokkosperhonen lentelivät yli viikko sitten. Niitä on kiva koittaa kopitella räpylällä, Pöyhin lehtikasoja ja huhuilin hiirulaisille, mutta hiljaista oli sillä rintamalla. Taitavat koisata vielä talviunia. Muuten talvi on mennyt rauhallisissa merkeissä. En ole vaivautunut näytöksiinkään koko viime vuoteen, kun ei vaan sattunut huvittamaan. Ei - en ole vielä siirtynyt kilisemättömien kundien sarjaan. Katsotaan nyt tapahtuuko se tänä vai ensi vuonna vai koska. Laitankin tässä samalla ikävöivät kevätterkut mun sydänkäpysille!! Se kait on tän kevään syytä, että hiukan haikea olo valtaa sydänalaa. Ei sen puoleen ruoka on maittanut komiasti (taputtelee söpöä masuaan). Olen nääs yrittänyt pysytellä ton meidän jättikakaran perässä, mutta en pysty. Noloa myöntää, että olen ollut jo jonkin aikaa meidän talon – kevyin- kissa… P L Ä Ä H !! Oikein maukasta päästäisaikaa teille kamut!! ****** 11.1.2007 Jouluni oli yhdellä sanalla sanoen: nasta. Jouluaaton vietin nauttien jouluntunnelmasta, mitä nyt Tompan riekkumiselta pystyin. Tomppa paketoi Liisan kanssa paketteja ja voitte arvata, mitä siitä tuli. kun se iba ipana repi paperit ja kiskoi narut. Liisa sitten teippaili reikiä umpeen ja selitti lahjan saajille, että Tomppa-tonttu se autteli paketoinnissa. Joulupäivänä päätin irroittella toden teolla. En kestänyt enää katsella kun Tomppa istui kuusen juurella katsellen kuusta palvovasti ja lauloi " ouh oo six tree." ja Roope keinui kiikkustuolissa hyräillen" porsaita äidin ootte kaikki" ja katseli minua ilkikurisesti syrjäsilmällä." Liisa sanoi mulle, että onko nyt ihan pakko jouluna lähteä ystävien luo. Täytyykin jutella ystävien kanssa, että tehdäänkö tästä uusi traditio ;)! Joululahjaksi sain - ai mutta en kerrokaan, kun se on salaisuus. Onnellista vuoden loppua jokaiselle !! ****** 12.11.2006 Olen sitten kaikkien teorioiden ja ikävuosien perusteella täysikäinen. Olen nyt kasvanut aikuisen miehen mittaan, Nämä neljä nuoruusvuotta ovat menneet yhdessä hujauksessa. Liisa muisteli juuri päivää, kun minut tuotiin Teiskoon ja kömmin kantokopasta uuteen kotiini. Olin Liisan mielestä silloin tosi pieni. Vuodet pojasta miehen kasvattaa ja niin on käynyt minullekin. Ikävuodet 2-3 menivätkin tuolla malli- ym. touhuissa, mutta tämän välivuoden olen nauttinut täysin siemauksin leppoisasta kotielämästä. Tai siis leppoisa-sana ehkä on hieman harhaanjohtava, sillä täällä on toi yks kakru, joka tekee välillä elämästä vähemmän leppoisaa ;). Tompan valmennus siis vie päivästä ison osan, mutta minusta se on kivaa ja haasteellista. Malliareenoille minuakin on kyselty takaisin, mutta katsotaan sitten tulevaisuudessa, huvittaako minua vai käännänkö kylkeä takan edessä kotisohvalla ja uneksin ihan muista kuin tuomareista ;) . Sain syntymäpäivälahjaksi pussillisen omia herkkujani!! Kakun söin ajat sitten varmuuden vuoksi heti, ettei se lähde kävelemään muuntautuneena mustavalkoisen hahmoon!! ****** 28.10.2006 No johan täällä palasi rauha ja lumi maahan! Tomppa on nyt olevinaan niin aikuinen! Kulkee pitkin taloa rintakarvat rottingilla lanteitaan heilutellen ja keimaillen ja lauleskelee aikuisten lauluja. Voi hyvät hyssyrät sentään noita nykyteiniä! Laitoin siltä hartiat maahan ja istuin hajareisin sen päällä, jotta pysyy kanssa hartiat maassa. On se meinaan huolestuttavan nopeasti kasvanut mut kiinni. No hyvä jätkä se on ja siksi sitä onkin niin kiva kiusata. Tässä yhtenä päivänä, Tomppa tuli vessasta ja mä menin muina miehinä kurillani kysyyn, että tarviiko pyyhkiä. Oisitte nähneet Tompan ilmeen ja… sitten mua jo vietiin ja .. lujaa. Mun synttärit onkin sitten parin viikon päästä ja sitten kakun syön MINÄ! ******* 2.7.2006 Tomppa toi mulle Jämsästä pokaalin. JESS, se poika on oppinut noi hommat hienosti. Onhan se mun sijaiseni. Kiitos Kata! Terkkuja kaikille tutuille!! Ja lomailu jatkuu… ******* 27.5.2006 Morjens pitkästä aikaa! Meitsi ei ole ehtinyt näyttelyihin eikä kirjoittelemaan, kun noi kevätkiireet pellolla (myyrän ym. kolojen nuuskiminen,, lintujen bongaus, ruohon pureskelu ) ovat vieneet kaiken ajan. Olen nauttinut keväästä täysin siemauksin! Päästessäni ensimmäistä kertaa kunnolla pihalle aloin hurrata suureen ääneen ja Liisa ei raaskinnut patistaa mua edes sisälle. Siinä sitten istuttiin ruohopuskassa ja nautittiin keväästä. Mä nimittäin en diggaa talviulkoilua, kun tassut palelee. Mutta nyt mä saankin jatkossa olla pidempiä aikoja ulkona, koska mulle (toimhuom. kaikille 3 pojalle) tehtiin ulkoilutarha. Ainoa huono puoli on se, että olen tottunut käyskentelemään koko pihapiirissä (valjaissa) niin tuo tarha hiukan rajoittaa mun harrastuksia. Samaa sanoi myös Roope. Aika näyttää aletaanko ME AIKUISET viihtymään siellä! Tomppa oli ihan onnesta soikeena siellä! ******* 2.4.2006 Noniin, nyt on niinku noi mallihommat pulkassa. Kävin pokkaamassa Vuoden Miescoon - palkinnon Forssan esittelynäytöksessä. Se olikin ihan jees, kun siellä ei ollutkaan niitä pöytäkohtauksia ollenkaan, vaan mä sain olla melki koko ajan omassa studiossani. Kauheesti siellä parveili ihmisiä. Ne oli suloisia ne yhet ”mummot”, kun ne sanoi, että he äänestää mua…kun siellä ei ollut niitä tuomareita, jotka ois voinu äänestää. Meinaan siellä äänestettiin yleisön suosikkia. Mun suosikki oli se yks myssypäinen mummo, joka kävi kattomassa mua monta kertaa. Yllättävin kommentti päivän aikana oli yhdeltä tädiltä, joka nuuhki meidän studioita ja sanoi, että me tuoksutaan puhtaalle. Teisko onkin nyt taas hyvin maailman kartalla. Siellä oli Teiskosta myös se iso Sininen Frank paikalla. Sekin oli saanut hyvin ääniä yleisöltä, mut se onkin aikas iso kundi.. Sitten meidät punnittiin siellä ja mä painoin 8,95 kiloa. Jollain siellä meni 9 kiloa rikki. Hitsi, ettei Roopea huvittanut lähteä sinne, sillä setä painaa tällä hetkellä 10,4 kiloa.. Aikas tarkka se Forssan puntari olikin, koska se näyttää ihan samaa lukemia kun meidän kotipuntari. Meillä on semmonen… no kais tiette.. semmonen neliskanttinen kaksjalkasten vaaka, ja siinä on tosi vaikee seistä, kun jalat tarttis olla silleen supussa, että kaikki 4 jalkaa mahtuis vaa’alle. Joku vois kyllä alkaa valmistaan suorakaiteen mallisia kissavaakoja. ******* 14.3.2006 Meitsi keksikin tosi nastan jutun… meinaan laittaa Tomppa tuuraajaksi mallinäytökseen. Ite mä jäin kotiin köllöttelemään lämpimän takan ääreen ;)) (hiukka omahyväinen ilme) !! Me Roopen kanssa odotettiin Tomppaa kotiin ja kun se tuli sunnuntai-iltana, niin me haluttiin kuulla heti KAIKKI. Me pidettiin sille koko viikonloppu peukkuja, mutta Roopen peukkua rupes kramppaan jo lauantaiaamuna. Arvatkaas miksi? Koska meidän kotiapulainen laittoi Roopen kuppiin vahingossa MUN ruokaa ja Roope sai syödä sitä koko viikonlopun eikä se ehtinyt pitää peukkuja. Papparainen myhäili tyytyväisenä, meinaan vaan että sen dieetti siitä hiukka kärsi. No sit mä pelästyin kun Tomppa kertoi ottaneensa todesta kaikki mun neuvot. Mä sanoin meinaan sille kurillani etukäteen, kun se kehui lähtevänsä mallikouluun: ”Onnee vaan, sitten voitkin ripotella tuhkaa päällesi ja vaihtaa ihanat koti-illat häkkielämään”. Huh, hetken jo luulin, että se teki sen, mutta onneksi ei. Voi hitsi, Tomppa haluaakin alkaa tarinoimaan itse, vaikka mä sanoin, että mun pitäisi editoida vielä sen tekstit. Se poika meinaan väänsi mulle niin paksua tarinaa tuolta Seinäjoelta, että en tiedä uskoako. Mutta sen mä sanon, että eri kiva kaveri se on. Mä huomasin, että mun tuli sitä jo hirmu ikävä. Oli myös tosi kiva saada myös terkkuja sieltä Seinäjoelta! Joten kiitos vaan kamut, ketkä muistitte mua!! ******* 11.2.2006 Ensin vietän hetken hiljaisen, muistoks ystäväni kaunoisen. Hän lähti täältä aivan liian aikaisin, ei saada häntä enää takaisin Toivon voimia häntä rakastaneille, jäi muistot kauniit tyttösestä meille. ******* Vitsit..…ette uskokaan kuinka paljon on mahtunut tapahtumia näihin ensimmäisiin viikkoihin lapsenlikkana. Hyvinhän se multa on sujunut, mutta huhhuh.! En kyllä usko, että olen ollut samanlainen elohiiri kuin Tomppa, mutta niin väittävät. Meinaan vaan, että Roope-setäkin on ihmeissään, kun sen pään yli lentää väliin jotain mustaa. Tomppa on aika rohkea jäbä, sillä se hyökkäsi surutta Roopen kimppuun kaikki tassut levällään. Roope ei ollut Tompalle vihainen, mutta kun mä kokeilin perässä samaa temppua, niin johan nousi meteli L! Epäreilua! Niin ja sitten yks nolo juttu, jonka mä sattumalta näin. Tomppa oli Roopen kyljessä päikkäreillä, niin se hokas yhtäkkiä tsekata, saisko Roopelta unimaitoa. Se nuuskasi nenäänsä sedän masukarvoissa ja mä olin ihan varma, että kohta Roope suuttuu, mutta Roope vaan nuoli sitä. Kyllä me väliin Roopen kanssa vaan katellaan, kun Tomppa hömppää ympäriinsä. Liisa sanoi, että kyllä näkee, että – minäkin- olen vielä kakara, siis vaikka mä oon jo kolme. No me juostaan ”satasta” kilpaa ympäri taloa – minä edellä ja Tomppa perässä. Hitsipilli, että olen tyytyväinen tuohon leikkikaveriin. Kiitti vaan Arja ja Kerttu & Reino! Aivan kuin Tomppa olisi mittatilaustyönä tehty mulle. ******* 22.1.2006 Me oltiin Roopen kanssa kaupungissa tässä muutama päivä sitten! Mut vietiin mallikuvaukseen, kun mä kuulemma olen vuoden 2005 paras Maine Coon -uros. Mulle sattui vaan tosi huono päivä, sillä mua ei huvittanut poseerata yhtään. Kuvaaja seisoi lähes päällään ja päästeli eriskummallisia ääniä 1,5 tuntia, mutta No sit toinen juttu. Nyt mä vasta hokasin, miksi me ei Roopen kanssa saatu sitä yhtä lahjaa vielä jouluna! WAUTSI meille tuotiin toinen kiipeilytolppa, ja mä teroitin kynteni heti siihen. Mutta sitten ette arvaakaan mitä muuta ? << niiskis>> ihan liikutun. Nyt se nimittäin sitten tuli ! Meinaan pikkuveikka mulle ja Roopelle. Sen nimi on TOMPPA! Tomppa on myös cooni, mutta vauva se vielä on ja aika hellyttävän näköinen, kun se pelaa tennispallolla. Mä seuraan Tomppaa kuin hai laivaa. Pakko kattoo, mitä se touhuaa. Kyllä mä ja Roope heti toivotettiin Tomppa tervetulleeksi ja pestiin se. Tomppa kai alkuun pelkäs mua, mutta kyllä me tänä aamuna jo juostiin mco-rallia. Kerron Tompasta lisää, kunhan olen kunnolla tutustunut siihen. ******* 21.12.2005 Se on sitten kolmas joulukuusi Teiskossa. Viimejouluna yllätin muut ja kurkistin keskeltä kuusta. Tosi siistiä, että palloja laitetaan mua varten kuusenoksille. Mä yleensä olen antanut niiden olla suhtkoht rauhassa, mutta onhan mun niitä hiukan koppailtava, kun ne mua varten on sinne laitettu. Tietty mä olisin komeampi tähti siellä latvassa, mutta se kuusi on niin piikkinen, niin en ole viitsinyt kiivetä. Joulu on tullut myös ulos. Ette usko, että ikkunasta näkyy kaunis valkoinen joulumaisema. Minulla on tähystyspaikka ikkunalla, josta tarkkailen salaa lihapullalautaa. Litistyn ihan matalaksi ikkunakarmin taa, että eivät huomaa mua. Ihmettelen vaan miten nuo lentävät lihapullat eivät jäädy ulkona.. Vesi nousee kielelle niitä katsellessa. On siellä joukossa muutama punertava jättilihapulliakin. (maiskis). Lisäksi lihapullien seassa puikkelehtii männyn runkoa ylös alas kiitäviä puuhkahäntiä. Nämä puuhkat eivät taida olla lihapullien ystäviä, koska ne hätyyttävät lihapullat pois auringonkukan siemeniltä. Hitsi kun en pääse itse pitämään järjestystä tuohon laumaan. Tänä jouluna jännitys jatkuukin tammikuulle, sillä joulupukin pajasta tuli tieto, että me Roopen kanssa saadaan yksi joululahja vasta tammikuussa. Sen valmistus on kuulemma niin vaativaa ja hidasta, että se ei millään valmistu jouluksi. ******* 12.11.2005 Täytän tänään kolme vuotta!! Voitte katsoa lapsuuskuviani näiltä sivuilta. ******* 1.11.2005 Järvenpään mallituomari sanoi, että mä tarvitsen omat kottikärryt, että mua ei tarvitsisi kantaa ! No voitte kuvitella mut sompailemassa kottikärryissä ahtaissa mallinäytöstilaisuuksissa ;) Sitten se tuomari antoi mulle oman mitalin, jolla kuulemma voin hurmata tyttöjä. Se ei tainnut tietää, että ei siihen mitään mitalia tarvita. Tämänkertainenkin Assi Stentti soveltui hyvin coonin kantokisaan. Hän ei meinaan pelännyt mua yhtään, vaikka rypistin M-kuviota ja pyysin sitä vetämään kätensä pois mun yksityisstudiosta. Mieleenpainuvin hetki Järvenpäästä oli, kun sunnuntaina istuin asuntovaununi päällä lähdössä tuomarin luo. Liisa hiukan vielä suoristi mun frakkia, kun ympärilleni kerääntyi joukko yleisöä. Ihmisjoukon edessä seisoi pieni, arviolta noin 6-vuotias kiharapäinen poika. Hän katseli minua pää kallellaan ja sanoi sitten vakavana ykskantaan: ”Hienoa työtä” ! Varmaankin tuleva mallituomari? ******* 1.10.2005 Jassoo, puntarini näytti 8,4 kiloa. Ei sen puoleen Roopen puntari näytti 9,7 kg, vaikka se laihduttaa. ******* 19.9.2005 Kuopiossa lauantain paneelissa olin yllättäen persialainen ja sunnuntain paneelissa maine coon. Sunnuntain paneelissa testasin taas Assi Stenttia ;) . Hyvin tämä kesti, vaikka posket punoitti, joten suosittelen häntä jatkossakin coonin kantokisaan! Oli myös mukava nähdä omaa velipoikaa. Oltiin vain pahvin päässä toisistamme. ******* 23.9.2005 Olen kirjeenvaihdossa naapurin punaisen exkollin kanssa. Meinaan opin tänä syksynä kirjoittamaan sulkakynällä, mutta kirjoittelen vain ulkona. Ne on sellaisia keltaisia graffiitteja, joita ei pidä tehdä sisälle. Olen kuullut, että toiset laittaa niitä sisällekin, mutta niitten pesu tulee yhteiskunnalle kalliiksi. ******** 1.8.2005 Nyt mä sitten olen käynyt kaikki kurssit ja valmistunut. En tiedä vielä, mitä teen isona. Sitä jäin miettimään, mitähän se yks Assi Stentti tarkoitti Kaapelitehtaalla, kun hän sanoi: ”Muistakin, ettet sitten syö minua”. Meinaan vaan kun yleensä syön vain ruokaa. Sitäköhän varten sain hopeisen lusikankin. Kai se eka Assi sitten pelkäsi, että mä syön sen, kun toinen rohkea Assi kantoi mut ihan kevyesti mallinäytökseen. Kuvitelkaa, että siellä yks miestuomari pussasi mua. Luulikohan se mua tytöksi, kuten Roopekin joskus luulee. ******** 8.7.2005 Käytiin tänään lääkärissä ja saatiin aikalailla alennusta, kun eläinlääkäri ei nähnyt mua odotushuoneessa. Tietty kun mä olen niin pieni. Ja pakko oli litistyä ruskeaksi kaavuksi asuntovaunun peräseinään, kun yks mäyräkoira haukkui mut siinä odotellessa. Vastaanottotätikin teki oharit kurkistaessaan asuntovaunuuni , kun hän sanoi: ”Onkos siellä norjalainen?” Höh. mä oon amerikansuomalainen, vaikka isä on saksalainen ja äiti suomalainen. Eläinlääkäri sanoi, että mulla ei ole hoo see ämmää eikä pee koo deetä. Katsoin lääkärikirjasta, mitä se tarkoittaa ja wauh… se tarkoittaa jotain sen tapaista, että hyvin sopii ämmät ja pian koittaa deitit. Kyllä mä olenkin ihastunut yhteen kauniiseen tyttöön. ******** 5.6.2005 Kyllä on kollipoikien intimiteettisuoja ihan olematon! Tampereen näyttelyssä eläinlääkäri kopeloi teryleenejäni ja sanoi kuuluvaan ääneen: ”Ohoh, onpas isot pompulat”. Arvaas nolottiko ? Sain sentään todistuksen, että mulla ei kasva mitään ylimääräisiä tatteja. Tosin en mä mitään herkkusieniviljemää tarvitsekaan, kun meillä on sellainen kukkapenkissä. Jatkossa kirjaan muistiin valikoituja ajankohtaisia sattumia ja huomioita, jotta ymmärrätte paremmin meitä coonipoikia ;) XXL-koosta ja EVVK- ilmeestä huolimatta olemme valloittavia ja suloisia mussukoita. Rakastamme ihmisiä ja ihmiset rakastavat meitä! Paljon olisi aiemminkin ollut muistiin kirjattavaa, mutta en valitettavasti ole laittanut asioita muistiin!
|
Teiskon Vantterat - Maine Coon kissat
